Keskiviikko, 18.9.2019 
Tytti, Tyyne, Tyyni
Pääkirjoitus

Maaseudun arvostus vaatii tukea ja tekoja

  • Karjalainen
Suuressa kuvassa Pohjois-Karjala on maaseutua. Vaikka kaupungistuminen kiihtyy, niukasti yli puolet pohjoiskarjalaisista asuu vieläkin maaseutualueilla. Lähes puolet työpaikoista on maaseudulla.

Alan toimijoille tehdyn kyselyn perusteella maaseudun tila on säilynyt ennallaan parin viime vuoden aikana (Karjalainen, 30.8.). Ennallaan pysyminen ei välttämättä ole hyvä asia kehityksen kannalta. Kyselyssä näkyy, että Joensuun ympäristössä maaseudun vetovoima on suurempaa kuin muualla maakunnassa.

Maaseudun tyhjeneminen lietsoo tappiomielialaa. Maaseudun arvostuksen nostaminen vaatii tukea ja tekoja. Niistä tärkeimpiä on hallituksen lupaus ohjata EU-tukea ja kansallisia tukitoimia muuta maata painokkaammin juuri maaseutuvaltaisille haja-asutusalueille Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jokainen suomalainen voi omilla teoillaan vaikuttaa maaseudun yritteliäisyyteen ja arvostukseen. Kotimaisen lähiruuan suosiminen on ilmastoteon lisäksi maaseututeko.

Valitettavasti vain joka kymmenes suomalainen on kyselyn mukaan (Maaseudun Tulevaisuus, 30.8.) valmis maksamaan ruuasta nykyistä enemmän ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Nihkeimmin asiaan suhtautuvat keski-ikäiset, joilla on yleensä eniten varaa kuluttaa ruokaankin.

Asennemuutos vaatii ymmärryksen kasvamista. Ostamalla kotimaista ruokaa tuetaan perusmaatalouden säilymistä ja samalla omavaraisuutta maataloustuotteissa. Lisääntyvät toimeentulovaikeudet ovat maatalousyrittämiselle suuri uhkakuva siinä kuin ilmastonmuutoskin. Pohjois-Karjalan maaseutubarometrin mukaan huolenaihe on myös omistajan- ja sukupolvenvaihdosten nihkeä eteneminen maaseutualueilla. Tämä tulevaisuuden ongelma on sama laajemmin pien- ja yksinyrittämisessä.

Maaseudulla on mahdollisuuksia huolista ja murheista huolimatta. Arvostuksessa parhaat pisteet saavat maaseudun turvallisuus asuinpaikkana ja maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus. Näitä itsestäänselvyyksiä ei välttämättä nähdä vahvuuksina ja mahdollisuuksina yrittämiselle. Luontevia mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi elintarvikkeiden jatkojalostus ja vienti sekä luonnontuotteiden keräily ja jalostus.