Keskiviikko, 18.9.2019 
Tytti, Tyyne, Tyyni
Pääkirjoitus

Onneksi olkoon, suomalainen ruoka

  • Karjalainen
Onneksi olkoon, suomalainen ruoka! Toivoa sopii, että tänään vietettävästä ensimmäisestä suomalaisen ruuan päivästä tulee vuotuinen perinne. Juhlimisen aihetta nimittäin on, ja syyskuun alku on paras mahdollinen ajankohta juhlinnalle.

Nyt ei tarvitse puhua periaatteista, vaan kuka tahansa voi ryhtyä konkreettisiin tekoihin - ilman paksua lompakkoa. Satokauden ollessa parhaimmillaan kauppojen hyllyt notkuvat edullista kotimaista ruokaa.

Suomalainen ruoka on suomalaisen helpoin ekoteko, eikä kyse ole pelkästään elintarvikkeiden rahtaamisesta ympäri maapalloa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksi esimerkki ovat torjunta-ainejäämät. Euroopan elintarvike- ja turvallisuusvirasto Efsa on tutkinut torjunta-aineiden jäämiä eri maissa ja eri maissa tuotetuissa elintarvikkeissa. Torjunta-ainejäämiä löytyi vähiten suomalaisista elintarvikkeista.

Toki kaikissa Euroopassa maissa jäämiä löytyi niin vähän, ettei niistä aiheudu terveysriskiä pitkälläkään aikavälillä. Moni nykyihminen on kuitenkin ylipäätään torjunta-aineiden käyttöä vastaan, jolloin tuholais- ja rikkaruohotorjunta kannattaa jättää suomalaisen talven tehtäväksi.

Eniten torjunta-ainejäämiä löytyy niin sanotuista kolmansista maista tuotavasta ruuasta.

Valtaosa suomalaisista yhä syö lihaa, maitoa ja niiden jatkojalosteita. Ilmastonmuutoksesta huolta kantavan kannattaa katsoa, missä liha ja maito on tuotettu ja miten. Suomalaisen naudan suuri ekoteko on sen kyky muuntaa kolmesti kesässä uusiutuvaa ruohoa lihaksi ja maidoksi - ilman sademetsien polttamista laitumiksi ja soijarehun kasvattamiseksi.

Kotimaista lihaa ei myöskään tuoteta jakamalla eläimille antibioottia ennaltaehkäisynä vaan pelkästään sairauksien hoitamiseksi ja tiukoin varoajoin. Antibioottiresistenssin kannalta tämä on niin tärkeää, että ehkä kannattaisi maksaa juustokilosta euro tai pari terveysekstraa. Ruuansulatukselleen nautaparka ei mitään voi - toistaiseksi.

Uudet ruokatrendit ovat uusi mahdollisuus Suomelle. Tästä kaura on mitä mainioin esimerkki: hyväsatoinen, vanhastaan varma viljelykasvi, jonka markkinat vaikuttavat ehtymättömiltä. Kotimaisuus on kauramaidonkin valttikortti.

Viljeleminen täällä pohjoisessa ei ole pöllömpi juttu - ei suomalaisten eikä muun Euroopan kannalta.