Keskiviikko, 18.9.2019 
Tytti, Tyyne, Tyyni
Pääkirjoitus

Tiukka ote tarpeen budjetin tekemisessä

  • Karjalainen
Hallituksen budjettiriihi lähenee. Neuvotteluista odotetaan poikkeuksellisen vaikeita. Tällä kertaa budjetti tuskin syntyy yhdessä päivässä. Hallituksen sisällä tiedetään olevan poliittista vääntöä ja vetoa eri suuntiin tavallista enemmän.

Tekeillä on Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen budjetti. Se näyttää suuntamerkit ja antaa raameja vaalikauden seuraaville budjeteille. Suomen etu on tärkeintä - paljon tärkeämpää kuin löysien vaalilupausten lunastaminen ja irtopisteiden keräily. Siksi Rinteeltä, valtiovarainministeri Mika Lintilältä (kesk.) ja koko hallitukselta odotetaan iiroviinasmaista tiukkaa budjettia ja talouskuria tulevillekin vuosille.

Hallitus tekee budjettia tavallista myöhäisemmällä aikataululla. Kuntien on sovitettava omat budjettitalkoonsa samaan tahtiin, jolloin työ kunnissa vaikeutuu ja paine kasvaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Talouskasvu hiipuu kotimaassa ja maailmalla. Työllisyyden paraneminen on pysähtynyt. Hallitus on rakentanut talouspolitiikkansa ja budjetin suuret raamit sille, että työllisyys paranee ja talouskasvu jatkuu. Nyt näyttää, ettei niin käy. Hallituksen on pakko reagoida.

Pysyviksi aiottujen menonlisäysten suhdetta työllisyyskasvuun on ollut tarkoitus arvioida vasta syksyllä 2020. Sinne saakka hallitus ei voi odottaa. Täytyy ennakoida ja panostaa työllisyystoimiin suunniteltuakin enemmän. Menolisäysten toimeenpanoa on ehkä syytä aikatauluttaa uudelleen.

Budjettiriihestä odotetaan vääntöä myös koulutukseen luvatun lisärahoituksen aikatauluttamisesta, samoin ympäristö- ja luonnonsuojelurahoista. Hallituksen julkikuva saattaa natista heti ensimmäistä budjettia tehtäessä. Hallituspuolueilla on myös sisäisiä, omia budjettipaineita.

Kunnille tärkeintä on budjetin kuntarahoituspaketti sekä yksittäiset investointirahat budjetissa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on esimerkiksi kirjaus Joensuun ratapihan parantamisrahoituksesta: ensi vuodelle 20 ja seuraavalle 53 miljoonaa euroa. Tätä on odotettu niin sanotusti kieli pitkällä.

Pohjois-Karjalassa on kovia odotuksia myös yliopistojen rahoitukselle, samoin sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä. Jälkimmäisessä Pohjois-Karjala rakensi oman mallinsa ja on toteuttanut sitä jo vuosia. Työllisyyden parantamiseen tarvitaan alueellisia täsmätoimia.