Maanantai, 21.10.2019 
Ursula
Pääkirjoitus

Hallituksen soisi kirittävän työmarkkinajärjestöjä

  • Karjalainen
Valtiovarainministeriö julkaisi tuoreimman ennusteensa Suomen talouskasvusta maanantaina, jolloin myös Antti Rinteen (sd.) hallitus antoi eduskunnalle esityksensä valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Uudessa talouskatsauksessaan ministeriö ennakoi tälle vuodelle 1,5 prosentin kasvua sekä seuraavien vuosien kasvun hidastumista noin yhden prosentin tuntumaan. Vielä kesäkuisessa ennusteessaan valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Ministeriön ennuste on hivenen optimistisempi kuin yksikään viime kuukausina julkistetuista talouslaitosten ennusteista, joista OP-ryhmän talouskasvuennuste ensi vuodelle on toistaiseksi alhaisin, 0,5 prosenttia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viime kesäkuussa tapahtunut hallituspohjan vaihtuminen tarkoitti myös selvää suunnanmuutosta finanssipolitiikan linjaan. Rinteen hallituksen ensimmäinen, 57,6 miljardin euron budjettiesitys on 2,1 miljardia euroa tämän vuoden talousarviota suurempi ja samalla noin kaksi miljardia euroa alijäämäinen ja siltä osin velanottoa lisäävä.

Valtiovarainministeriön virkamiehiltä löytyy kuitenkin ymmärrystä tälle elvyttävälle linjalle, etenkin jos riski ennustettua hitaammasta kasvusta toteutuu. Ensi vuoden budjetin lisämenot muun muassa perusturvan ja pienten eläkkeiden korottamiseen, koulutukseen, perusväylänpitoon ja luonnonsuojeluun saivat eduskuntavaaleissa myös kansan enemmistön tuen.

Ongelmallista on kuitenkin se, että valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste ei perusuran mukaan nouse vuoteen 2023 mennessä kuin 73,1 prosenttiin ja hallitus on paitsi sitoutunut myös laskenut tässä vaiheessa osan menorahoituksesta 75 prosentin työllisyysasteen varaan.

Kun työllisyystoimia valmistellaan kolmikantayhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja kun puolet niistä pitäisi olla valmiina vasta ensi vuoden elokuun budjettiriiheen mennessä, vaikuttaa tämä aikataulu alentuvien kasvuennusteiden valossa vaarallisen hitaalta.

Niin paljon kuin kolmikantayhteistyölle yleisesti halutaankin antaa tämä uuden näytön paikka, soisi hallituksen myös työmarkkinajärjestöjä kirittävän eikä vain odottelevan säyseästi vielä yhtä vuotta lisää.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa