Maanantai, 21.10.2019 
Ursula
Pääkirjoitus

Hallitus pelaa riskipeliä ottamalla lisää velkaa

  • Karjalainen
Vuonna 2018 yllättäen Suomen valtion velka laski yllättäen vajaalla 900 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Siihen se sitten jäikin.

Kuluvalle vuodelle rakennettu vaalivuoden budjetti oli jo lähtökohtaisesti alijäämäinen, ja velanotto on jatkunut tänä vuonna. Valtiokonttorin tuoreimpien tilastojen mukaan lainaa on otettu lisää tänä vuonna 1,8 miljardia euroa.

Vuosina 2009-2017 - siis yhdeksään vuoteen - Suomi otti lisää velkaa yhteensä yli 52 miljardia euroa. Ensi vuonna valtionvelan on arvioitu olevan kaikkiaan 109 miljardia euroa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen budjetti jatkaa 2009 alkanutta perinnettä: se on yli 2 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) sanoin boostataan alkuun ja sitten 2023 julkinen talous on tasapainossa. Lisävelan lisäksi hallitus myy valtion omaisuutta kattaakseen lupauksiaan.

Velan hoidon sanotaan olevan hallinnassa, mutta 2020-luvulla monien asiantuntijoiden mukaan tilanne vaikeutuu.

Talous on viilenemään päin, ja lisäksi Suomessa väestörakenne uhkaa nostaa huoltosuhteen monissa kunnissa kestämättömälle tasolla. Ennusteet syntyvyyden laskusta eivät tätä kehitystä helpota.

Valtiolla on lisäksi tulossa suuria investointitarpeita muun muassa puolustusvoimissa. Meneillään on uusien merisota-alusten hankinta ja valmistelussa on ilmavoimien hävittäjähankinta.

Jokin tässä ei täsmää. Rakennetaan tulevaisuutta velkarahalla, ja todetaan, että muutaman vuoden päästä asiat ovat kyllä taas kunnossa.

Jos vuosi vuoden perään ladellaan tätä liturgiaa, jossakin kohtaa tulee pää vetävän käteen. Siinä ei auta toivotaan toivotaan -politiikka, vaan kuluja on pystyttävä karsimaan nopeasti ja pysyvästi. Samalla on ratkottava, mitkä ovat peruspalvelut, jotka pystytään näillä reunaehdoilla pitämään yllä.

Jossakin kohtaa - kuten taantumassa - on järkevää elvyttää taloutta jopa velalla, mutta se ei voi olla pysyvä olotila kuten Suomessa tilanne nyt näyttää vakiintuneen. Pitää muistaa, että edelleenkään emme ole taantumassa.

Nykymenolla on suuri riski, että valtion velkaantuminen kiihtyy 2020-luvulla. Ja lasku lankeaa jälkipolville.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa