Sunnuntai, 17.11.2019 
Einari, Eino
Pääkirjoitus

Kaavamaisuus osoitti sittenkin toimivuutensa

  • Karjalainen
Vuonna 2017 toteutettu työeläkeuudistus näyttää onnistuneen sikäli tavoitteessaan, että suomalaiset pysyvät työelämässä aiempaa pidempään. Muutoksen kääntöpuolena on kuitenkin se, että yhä suurempi osa siirtyy työelämästä eläkkeelle heti, kun se on iän puolesta mahdollista.

Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen keskiviikkona julkistamista tiedoista. Eläketurvakeskus julkisti ensimmäisen seurantatilastonsa uudistuksen vaikutuksista. Tilaston mukaan vuonna 1955 syntyneistä työeläkevakuutetuista jäi viime vuonna vanhuuseläkkeelle 35 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava osuus vuonna 1954 syntyneillä oli 47 prosenttia. Muutos on merkittävä.

Absoluuttisina lukuina työeläkkeelle siirtyi viime vuonna lähes 70 000 ihmistä, joista vanhuuseläkkeelle vajaat 50 000 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 20 000. Vanhuuseläkkeelle jääneitä oli noin 6 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, eikä ikärajan nosto ole merkittävästi lisännyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää eläkeiän tuntumassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nämä tiedot ovat hyviä ja tervetulleita, eivätkä ainoastaan hallituksen työllisyystavoitteiden kannalta. Kun tämänkaltaista eläkeuudistusta vastustettiin, kiteytyi vastustus siihen väitteeseen, että kaavamainen eläkeiän nosto ei toimisi, mutta se todellakin näyttää toimivan. Tätä todistaa sekin, että vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto ei aiheuttaisi mitään uutta tunkua työkyvyttömyyseläkkeelle. Asiaa pitää toki seurata tiiviisti myös myöhempinä vuosina, että todella näin on.

Uudistushan nimittäin vasta aloitettiin 1955 syntyneistä, joilla alaikäraja nousi 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Tämän jälkeen syntyneillä raja nousee vuosi-ikäluokittain kolmella kuukaudella niin, että ensimmäisenä ikäluokkana vuonna 1962 syntyneillä tuo raja on 65 vuotta.

Muutosta valmisteltiin kolmikantayhteistyössä, mikä on kunniaksi työmarkkinajärjestöille. Samaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen hyvää yhteistyötä tarvitaan myös sen korjaamiseksi, että lisääntyvä määrä suomalaisia ei pidä tätä alaikärajaa itselleen ehdottomana vaan että he haluavat olla työelämässä vielä tätä pidempäänkin.

Kovat ja kaavamaiset ratkaisut tarvitsevat aina rinnalleen myös pehmeitä keinoja. On siis löydettävä uusia keinoja työssä jaksamiseen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa