Torstai, 12.12.2019 
Tuovi
Pääkirjoitus

Ilmastotoimissa huomio nieluista päästöihin

  • Karjalainen
Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on erittäin vaativa mutta ei mahdoton tavoite. Tavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin laajoja, päättäväisiä ja nopeita politiikkatoimia. Yksittäisten ihmisten vapaaehtoiset ilmastotoimet eivät ratkaise ilmastokriisiä.

Perjantaina politiikkatoimille tarjottiin kättä pidempää, kun pitkän aikavälin kokonaispäästökehityshankkeen alustavia tuloksia esiteltiin. VTT:n ja Luken hankkeessa tuotiin esiin erilaisia päästövähennysskenaarioita ja niiden vaikutuksia hiilineutraaliustavoitteeseen.

Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa sitä, että ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä tuotetaan Suomessa vuonna 2035 vain sen verran kuin niitä Suomen alueella pystytään sitomaan. Suomessa metsät ovat merkittävä ja käytännössä ainoa nielu. Kun metsään sitoutuvan hiilen määrä kasvaa, metsä toimii hiilinieluna.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Uusien laskelmien isoimpia yllätyksiä on se, että tulevina vuosikymmeninä Suomen hiilinielut ovat jopa vain noin puolet siitä, mitä aiemmin on arvioitu, mikäli metsien käyttöä jatketaan nykyiseen tapaan. Viime vuonna metsien hakkuut nousivat ennätystasolle, noin 80 miljoonaan kuutioon.

Mikäli metsien hiilinielut jäävät aiemmin arvioitua pienemmiksi, päästövähennyksiä on tehtävä muilla sektoreilla vastaavasti enemmän. Se on aina kovempi urakka kuin antaa metsien kasvaa hieman enemmän.

Tästä seuraa kuitenkin vaikeita kysymyksiä, esimerkiksi se, minkä verran Suomeen mahtuu uusia metsäteollisuuden investointeja. Aivan kaikki investointisuunnitelmat eivät voi eivätkä tule toteutumaan jo siksikin, että myös investointeja tekevät yhtiöt arvioivat tarkasti puun riittävyyttä ja hakkuumahdollisuuksia.

Uudet päästökehitysskenaariot osoittavat myös sen, että hiilineutraaliustavoitteessa ei voida merkittävästi nojata hiilinieluihin. Niihin liittyy edelleen laskennallisia epävarmuuksia, ja nieluja voidaan menettää muutoinkin kuin hakkaamalla liikaa metsiä. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi tuholais- ja metsäpaloriskit myös Suomessa kasvavat.

Ilmastotoimissa olennaisinta on päästöjen vähentäminen siellä, missä päästövähennyspotentiaali on suurin: liikenteessä, teollisuudessa ja maataloudessa. Esimerkiksi turvepohjaiset pellot ovat iso päästölähde.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa