Lauantai, 22.2.2020 
Tuuli, Tuulia, Hilda
Pääkirjoitus

Sisäilman ongelmat koetaan yksilöllisesti

  • Karjalainen
Koulun, päiväkodin tai viraston sisäilman laatua ei voi luotettavasti arvioida sen perusteella, miten tilojen käyttäjät oireilevat. Tuo johtopäätös ilmenee tiistaina julkistetusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimusta tehtiin 129 Helsingin alueen ala- ja yläkoulurakennuksessa. Sisäilmakyselyyn oireilusta vastasi yli 12 000 oppilasta. Näin laaja tutkimus kuvannee hyvin tilannetta koko maassa.

Ongelman mittakaava on valtava. Pohjois-Karjalassa oltiin pari vuotta sitten tilanteessa (Karjalainen, 12.6.2018), että yhteensä parisataa kuntien omistamaa kiinteistöä on purettu tai pantu käyttökieltoon, ja yleensä juuri sisäilmaongelmien takia. Sen jälkeen tapauksia on tullut lisää useimmissa kunnissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Purku- ja käyttökieltopäätöksiä ei ole tehty pelkän oireilun perusteella, vaan tapaus kerrallaan tutkimisen jälkeen. Se on kuitenkin selvää, että liikaa on rakennettu sekä peruskorjattu sutta ja sekundaa.

Tämäkin THL:n tutkimus kertoo ongelman olevan monisyinen. Viime syksynä THL julkisti tutkimuksen (Karjalainen, 4.11.2019), jonka mukaan kaikki suomalaiset suhtautuvat yliherkästi sisäilmaongelmiin. Ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina kuin mitä ne ovat tutkimustiedon perusteella.

Todettuja terveyshaittoja ei voi kiistää, mutta tämäkin tutkimus kertoo, että sisäilman ongelmia koetaan yksilöllisesti. Samassa tilassa toinen henkilö voi kärsiä voimakkaasti ja toinen ei välttämättä ollenkaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan oireiluun vaikuttavat sisäilman lisäksi henkilön ikä, yleinen terveydentila ja erilaiset kuormittavat tekijät, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Vaikuttava tekijä on myös henkilökohtaisesti koettu huoli sisäilmaan liittyvistä riskeistä.

Tutkimus vahvistaa sitä, että korjauspäätösten pitää perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennusten kunnosta. Lisäksi tarvitaan ryhtiliikettä ja asennemuutosta. Rakentaminen ja peruskorjaaminen on tehtävä kunnianhimoisesti, jotta rakennukset kestävät ja ovat käyttäjilleen terveellisiä. Aluksi se voi olla kalliimpaa mutta tulee pitkällä tähtäimellä taatusti edullisemmaksi kaikille.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa