Lauantai, 22.2.2020 
Tuuli, Tuulia, Hilda
Pääkirjoitus

Ikääntyvän yhteiskunnan muutoksiin herättävä heti

  • Karjalainen
Väestö ikääntyy kiihtyvää tahtia, lasten ja töitä tekevien määrä vähenee 2020-luvulla. Tämä kehitys saa vaikeuksiin paitsi maakuntien muuttotappiokunnat niin myös eteläisen Suomen muuttovoittokeskukset, elleivät kunnat reagoi muutoksiin nopeasti, heti.

Tuo on johtopäätös Kuntaliiton konsulttiyhtiö Perlaconilta tilaamasta selvityksestä, joka perustuu Tilastokeskuksen tietoihin. Pohjois-Karjalaa uhkaa 69 miljoonan euron menojen kasvu, jos kunnat eivät ryhdy ripeästi sopeuttamaan toimintojaan ja palvelurakenteitaan (Karjalainen, 16.1.). Mitä suurempi kunta, sitä suurempi on euromääräinen sopeuttamisen tarve.

Tylyjen muutospäätösten tekeminen vaatii kuntapäättäjiltä kaukonäköisyyttä ja ennennäkemätöntä rohkeutta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jos kunnat eivät sopeuta, tarvitaan koko maassa kuntapalveluiden rahoittamiseen yli 3,2 miljardin euron reaalilisäys. Sellaista summaa ei ole otettavissa mistään. Jos sopeutetaan palvelutarpeen muutosten vaatimalla tavalla, lisärahoituksen tarve putoaa yhteen miljardiin euroon.

Kipeiden sopeutuspäätösten sijaan kunnissa on haluja kattaa lisämenot kuntaverojen korotuksilla. Se ei ole kuitenkaan kestävä tie joka vuosi toistettavaksi.

Kuntaliiton selvityksen mukaan Pohjois-Karjala on niitä alueita, joissa palvelurakenteita on purettava. Pikkulasten määrä vähenee satamäärin tällä vuosikymmenellä. Se tarkoittaa, että varhaiskasvattajia päiväkodeissa ja opettajia alakouluissa tarvitaan vähemmän. Kouluverkkojen supistamista on jatkettava.

Sote-palvelujen järjestämistä tehdään jo maakunnallisesti Pohjois-Karjalassa. Maakuntamallia hahmotellaan koko Suomeen. Aika näyttää, ajaako kuntatalouteen ennakoitu kehityskulku kuntarajat ylittävään yhteistyöhön myös päivähoito- ja peruskoulupalveluissa. Ja mitä silloin tapahtuu koko nykyiselle kuntarakenteelle?

Kun yhteiskunta harmaantuu, ikääntyy kiihtyvää tahtia, tarvitaan lisää työntekijöitä hoitamaan vanhuksia. Tähän tarpeeseen vastaaminen on suuri koulutus- ja työvoimakysymys yksittäisissä kunnissa ja koko maassa.

Muuttotappioalueille jää paljon kuntien rakennuksia käyttöä vaille. Taloudellisesti kunnille on järkevämpää luopua kiinteistöistä kuin pitää pystyssä tyhjiä taloja.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa