Lauantai, 6.6.2020 
Kyösti, Kustaa, Kustavi
Pääkirjoitus

Pienniityille on tilaa kaupunkikeskustoissakin

  • Karjalainen
Hyönteisten väheneminen on todellinen ongelma niin maailmanlaajuisesti kuin Pohjois-Karjalassakin, myös jokaisella kotipihalla. Itikka-aikana tälle on helppo naureskella, mutta hyönteiset ovat paljon muuta kuin pelkät itikat, ja ennen kaikkea muuta.

Kaikista maailman viljelykasveista kolme neljästä tarvitsee hyönteispölytystä, luonnon hyöty- ja muista kasveista puhumattakaan. Täkäläisittäin kukaan tuskin voi unohtaa mustikkaa ja puolukkaa - tai linnunlaulua.

Idea osan pihanurmen jättämisestä pörriäisten kotipaikaksi voisi laajentua kaupunki- ja taajama-alueille (Karjalainen, 12.5.).

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Joensuukin on sen verran harvaan rakennettua, että melkein joka paikassa on olemattomalla käytöllä olevia tontinreunuksia, joissa voisi hyvin olla hyönteisten kotipiha sen sijaan, että nurmi ajetaan monta kertaa kesässä.

Hyönteisille mieluinen keto ei tarkoita juolavehnän, pujon ja pajun tukkeamaa ryteikköä vaan niukkaravinteista aluetta, jossa viihtyvät ihmissilmääkin miellyttävät ketokasvit päivänkakkarasta alkaen. Ihan hoitamatta tällainenkaan perhosten ja muiden hyönteisten keinokoti ei kukoista, mutta vähemmän ponnistusta ja rahanmenoa sen ylläpitäminen vaatii kuin jokaviikkoinen ruohonleikkuu.

Se, mitä tarvitaan, on ennen kaikkea asennemuutos.

Tärkein merkitys niittyjen kasvillisuuden ja sitä myöten monien hyönteisten säilymiselle on tienpenkoilla. Ne ovat varsinainen kasvi- ja hyönteisreservaatti. Josko niiden annettaisiin tänä vuonna kukoistaa alkukesä, ennen kuin lupiinintorjunta on ajankohtaista.

Näin syntyvälle säästölle olisi kyllä rahanreikiä pitkin teitä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa