Tulosta tämä sivu
Pääkirjoitus

EU:n elvytyspakettiin väännetään muutoksia

Suomen ja hallituksen linja suhtautumisessa EU-komission esittämään jättimäiseen elvytyspakettiin saa tukea suomalaisilta. Suomi ei hyväksy pakettia esitetyssä muodossa. Jos paketti syntyy, Suomi osallistuu ja kantaa oman vastuunsa siinä kuin muutkin mutta ei ehdoitta.

Tässä vaiheessa elvytyspaketin syntyminen on epävarmaa. Neuvottelut jatkuvat pitkin kesää. Esitys närästää Suomen lisäksi monia muitakin EU-maita. Tukipaketin läpimeno vaatii hyväksyntää sekä EU-tasolla että eri maiden kansallisissa parlamenteissa.

Komissio ehdottaa koronasta kärsineille EU:n jäsenmaille uutta yhteensä 750 miljardin euron elvytyspakettia. Siitä 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Suomen hallitus haluaa paketista lainapainotteisemman. Viimeksi Suomi yhdessä muutaman muun maan kanssa on perännyt, että onko tukipaketin muoto yleensä EU:n perussopimuksen oikeuspykälien mukainen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

USU-gallupin (Karjalainen, 24.6.) mukaan niukka enemmistö (52 prosenttia) suomalaisista ei hyväksy ajatusta, että Suomen pitäisi olla muiden EU-maiden rinnalla tukemassa koronasta eniten kärsineitä maita. Kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs suhtautuu suopeasti esitettyyn avustus- ja lainapakettiin.

Suomalaisia karsastaa ajatus, että EU-maat rupeavat yhteisvastuullisesti auttamaan maita, jotka ovat muita holtittomammin saattaneet taloutensa kriisikuntoon. Muistissa on muutaman vuoden takaa Kreikan tukeminen, johon Suomikin osallistui tiukan väännön jälkeen. Nyt Italian pelätään velkataakkansa alla ajautuvan vielä Kreikkaakin suurempiin ongelmiin ja tukirahan tarpeeseen.

Talousviisaat, kuten Norden pääanalyytikko Jan von Gerich (HS, 24.6.), kytkisivät tukirahan vastineeksi vaatimuksen merkittävistä talousuudistuksista vaikeuksissa olevissa maissa. Silloin tukeminen voisi olla perusteltua.

USU-gallupin mukaan tukipakettia vastustavat kiivaimmin perussuomalaisten kannattajat. Suurta varauksellisuutta on myös kokoomuksen ja demareiden kannattajissa. Tukemiseen suhtautuu nuivasti työikäinen väestö. Tätä tulkitaan niin, että he pelkäävät joutuvansa tukien ja takuiden maksajiksi.

Myötämielisemmin tukeen suhtautuvat nuoret aikuiset. He uskovat, että tulevaisuudessa Suomi ja suomalaisetkin voivat hyötyä tuesta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi