Tulosta tämä sivu
Pääkirjoitus

Vastaanottokeskusten mukana häviää muutakin

Vastaanottokeskusten määrää karsitaan, koska turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on tullut Suomeen puolet vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Politiikka ei ole kuitenkaan linjakasta, jos vastaanottokeskuksia keskitetään suuriin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle niin kuin nyt näyttää käyvän.

Vastaanottokeskusten hajasijoittamisella eri puolille maata on ollut myönteisiä vaikutuksia aluepoliittisesti, paikallistaloudellisesti ja myös keskuspaikkakuntien henkiselle ilmapiirille. Nyt tämä kehitys hukataan.

Maahanmuuttovirasto päätti lakkauttaa eri puolilta maata seitsemän vastaanottokeskusta. Lieksan Märäjälahden keskus suljetaan vuoden lopussa (Karjalainen, 24.6.). Kontiolahden Paiholan keskuksen sulkupäätös tehtiin aiemmin. Keskusta tyhjennetään parhaillaan ja toiminta päättyy kesäkuun lopussa. Kiteen keskus lopetettiin muutama vuosi sitten.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Myös Siilinjärven keskus suljetaan. Näin Pohjois-Karjalaan ja Savoon ei jää yhtään vastaanottokeskusta. Tämä on kova isku aluepolitiikalle ja paikallistaloudelle. Lieksan kaupungille parinkymmenen työpaikan menetys silpaisee siivun verotuloista. Lisäksi keskuksen asukkien palvelujen käyttö ja ostokset jättävät suuren loven paikkakunnan elinkeinoille.

Märäjälahden keskukseen asennettiin valtion varoin 300?000 euroa maksanut turvajärjestelmä. Nyt se muuttunee hukkainvestoinniksi. Tätä on oikeutetusti arvostellut ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.).

Vastaanottokeskusten henkinen merkitys on ollut siinä, kuinka pohjoiskarjalaisille on vuosien aikana vaivihkaa opetettu moniarvoista ja kansainvälistä monikulttuurisuutta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi