Maanantai, 21.9.2020 
Mervi
Pääkirjoitus

Verotuksen kiristäminennyt olisi huono keino

  • Karjalainen
Koronaepidemian talousvaikutukset näkyvät ennemmin tai myöhemmin palkansaajien ja eläkeläisten verotuksessa. Nousupainetta on sekä valtion- että kuntaverotuksessa. Valtionverotukseen painetta aiheuttavat sosiaalivakuutusmaksut ja kuntaverotukseen kuntien heikko taloustilanne, jota koronaepidemia syvensi entisestään (Uutissuomalainen, 27.6.).

Juuri nyt veronkorotukset palkansaajille ja eläkeläisille olisivat myrkkyä. Koronaepidemian ensimmäinen aalto aiheutti talousromahduksen, joka vaatii valtiolta mittavaa elvytystä velkarahalla. Elvyttämiseen eivät sovi veronkorotukset, sillä ne leikkaisivat kotitalouksien ostovoimaa. Epidemian rajoitustoimet konkreettisesti osoittivat, miten iso vaikutus yksityisellä kulutuksella on talouteen.

Jos ja kun jatkossa verojakin joudutaan korottamaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi, korotukset on tehtävä oikeudenmukaisesti. Veronkorotus ei saa kurittaa pienituloisia suhteessa enemmän kuin isotuloisia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Elokuun budjettiriihessä Marinin (sd.) hallitus joutuu ottamaan kantaa veronkorotuksiin, sillä koronaepidemian takia rajusti kasvaneen valtionvelan kasvu on saatava taittumaan. Veronkorotuksia parempi keino on lisätä verotuloja työllisyysastetta nostamalla.

Myös kunnissa on kova paine veroprosenttien nostolle. Siinä pitää jo huomioida sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen. Lausuntokierroksella olevan hallituksen esitysluonnoksen mukaan sote-rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, jolloin valtionverotus kasvaa ja kuntaverotus vastaavasti vähenee. Samalla huomattava osa kuntien menoista eli sote-kulut siirtyvät sote-maakunnille, ja rahoitus niihin tulee valtiolta ja pieneltä osin asiakasmaksuista.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi