Keskiviikko, 5.8.2020 
Salme, Sanelma
Pääkirjoitus

Naisvaltaiset alat kärsivät ensin, nyt tulevat muut

  • Karjalainen
Koronapandemian hillitsemiseksi keväällä tehdyt rajoitustoimet iskivät eniten naisvaltaisille palvelualoille, kuten ravintola- ja majoitusalalle, erikoiskauppaan, kampaamoihin ja kauneusalalle. Se näkyy naisten työttömyyden kasvuna. Tiistaina julkistettujen tilastojen mukaan naisten työllisyysaste, vajaat 72 prosenttia, oli vielä kesäkuussakin yli kolme prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin, vaikka rajoitustoimia oli jo purettu. Miesten työllisyysaste oli vajaat 76 prosenttia eli yhden prosenttiyksikön alhaisempi kuin viime vuoden kesäkuussa (Karjalainen, 22.7.).

Koronakriisin talous- ja työllisyysvaikutukset iskivät täydellä voimalla koko maahan, koska rajoitustoimet koskivat yhtäläisesti koko maata. Myös Pohjois-Karjalassa tilanne synkistyi merkittävästi. Ely-keskuksen mukaan maakunnassa oli kesäkuun lopussa–?529 työtöntä työnhakijaa, mikä on peräti 3?609 työtöntä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvusta vajaat kaksi kolmasosaa selittyy lomautuksilla.

Se on suuri taloudellinen uhraus vajaasta 30 koronatartunnasta, jotka Pohjois-Karjalassa on toistaiseksi koko epidemian aikana todettu. Alueellisesti lievemmät rajoitustoimet olisivat pelastaneet jonkin verran aluetaloutta. Niitä oli kuitenkin mahdotonta asettaa, koska epidemian alkuvaiheessa uudenlaisen taudin leviämistä oli vaikea ennustaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Heinäkuun työllisyyslukemissa toivottavasti tulee näkymään jo se, että naisvaltaiset palvelualat elpyvät muun muassa kotimaan matkailun ansiosta ja lomautetut ovat päässeet takaisin töihin.

Huolia aiheuttaa se, että koronan vaikutukset alkavat vasta nyt heijastua miesvaltaisille vientialoille. Iskuja ottaa vastaan etenkin länsirannikon telakkateollisuus, jossa Rauman telakka menetti jo alustilauksen. Myös esimerkiksi sahoilla ja metallipajoilla tilauskirjat ovat tyhjenemässä (Kauppalehti, 20.7. ja 21.7.).

Nyt tarvitaan elvytystä, joka kannustaa uusimaan talouden rakenteita. Juuri siihen tähtää EU:n sopima elvytysrahasto, josta Suomen laskennallinen osuus on 3,2 miljardia euroa vuosina 2021-23. Tästä rahastosta Pohjois-Karjalankin on syytä ottaa omansa. Työllisyyden parantaminen ja ilmastokestävä talouden uudistaminen ovat keskeisiä tavoitteita Hinku-maakunnassa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi