Keskiviikko, 5.8.2020 
Salme, Sanelma
Pääkirjoitus

Luvassa poliittisesti myrskyisä syksy

  • Karjalainen
Sopu EU:n tulevien vuosien budjettikehyksestä ja elvytysrahastosta ei tarkoita sopua kotimaassa. Päinvastoin, se enteilee myrskyisää politiikan syksyä.

Gallup-kannatustaan menettäneelle perussuomaisille yhteisvastuullisella velalla rahoitettava elvytysrahasto on kuin taivaan lahja. Oppositiopuolueen kannatus lähtee nousuun, kun puolueen retoriikan mukaan suomalaisten veronmaksajien rahoilla elätetään etelän tuhlarimaita. Tästä leiristä tehtaillaankin jo muun muassa kanteluita oikeuskanslerille pääministeri Sanna Marinin (sd.) toiminnasta. Ne ovat teatteria, mutta toki siitä, toimiko Marin tiukassa neuvottelussa mandaattinsa puitteissa, kannattaa oikeuskanslerin lausunto ottaa.

Toiselle oppositiopuolueelle kokoomukselle tilanne on hankalampi. Puolue on EU-myönteinen, ja perussuomalaisten kelkkaan lähteminen EU-asioissa karkottaa ainakin perinteisiä kokoomuslaisia, joille sivistys, kansainvälisyys ja Suomen kuuluminen EU:hun myös turvallisuussyistä on tärkeää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hallituspuolue keskustan sisällä asia jakaa rivejä. Toiset kritisoivat yhteisen velan ottoa, mutta toiset hehkuttavat maatalouden ja Itä- ja Pohjois-Suomen saamia yhteensä 500 miljoonaa euron kirjekuoria. Niitä ei olisi tullut, jos Suomi olisi anellut nuukan nelikon mukana jäsenmaksualennuksia.

Nyt kun EU ensimmäistä kertaa ja perussopimustaan venyttäen ottaa yhteisvastuullista velkaa koronakriisin aiheuttamien talousvaikutusten korjaamiseen, EU:sta ja sen kehityssuunnasta on käytävä kansalaiskeskustelua. Myös eduskunnassa asia on puitava.

Kansalaiskeskustelussa ongelma on se, että vaikean ja monimutkaisen asian puinti menee helposti hakoteille eikä perustu tosiasioihin. Mediassa EU-asioiden käsittely on usein pinnallista, ja tutkijoillakin kommentit saattavat värittyä poliittisesti.

Poliittisessa keskustelussa pitäisi tuoda esiin vaihtoehdot ja niiden seuraukset. Olisiko sopimus pitänyt kaataa ja ottaa riski pitkittyvästä taloustaantumasta Euroopassa?

Moni haikailee kansalliseen käyttöön niitä rahoja, joita Suomi EU:lle maksaa. Tällöin unohdetaan se, että EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolella Suomen talous olisi kehittynyt paljon nykyistä heikommin. Eli jaettavaa olisi vähemmän nykyistä selvästi köyhemmässä maassa, periferiassa Venäjän kyljessä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi