Keskiviikko, 5.8.2020 
Salme, Sanelma
Pääkirjoitus

Kirjekuoren rahan on oltava aitoa lisärahoitusta

  • Karjalainen
Maakunnat ovat vääntäneet pitkään kättä EU:n seuraavan ohjelmakauden rakennerahastorahoituksesta. Sopu jäi saavuttamatta juhannuksen alla, ja ratkaisun tekeminen siirtyi elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.).

Länsi- ja Etelä-Suomi ovat alkaneet hamuta itselleen entistä isompaa siivua rakennerahoista, vaikka ne on tarkoitettu maan sisäisten kehityserojen tasaamiseen ja harvaan asuttujen ja köyhempien alueiden tukemiseen.

Vanhojen rakennerahojen jakamisen voi ennustaa käyvän entistäkin vaikeammaksi sen jälkeen, kun Brysselissä saatiin neuvoteltua kirjekuori, jossa on 100 miljoonaa euroa lisärahaa Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kaikkiaan Suomeen on tulossa vuosille 2021-2027 aluekehitysrahoitusta 1,5 miljardia euroa, joista Itä- ja Pohjois-Suomelle korvamerkittyä on kolmannes. Lopulle miljardille on siis yhä kärkkäämpiä ottajia.

Lisärahoituksen saaminen ei saa johtaa siihen, että entinen rahapotti pienenee. Kun poliittisella tasolla päätetään aluekehitysrahojen jaosta, on syytä pitää mielessä myös hallitusohjelma, jossa on sitouduttu alueellisen erojen kaventamiseen.

Toki muuallakin kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa on vaikeuksissa olevia ja harvaan asuttuja seutuja, mutta se ei poista Itä- ja Pohjois-Suomen erityislaatua.

Samoin väännetään vielä kättä siitä, mitä rahoitetaan valtion budjetista, mitä näillä uusilla EU:n rahoilla. Pian EU:hun liittymisen jälkeen unohtui melko tyystin EU-tukien periaate, että niillä ei saa korvata kotimaista rahoitusta, vaan ne ovat lisäpotti kehittämistyöhön.

Jo ennen päättyvän ohjelmakauden loppua suuntaviivat saanut vuosien 2021-2027 EU-budjetti on harvoja koronakriisin positiivisia seurauksia, joskin se vaatii vielä neuvottelujen jälkeen EU-parlamentin hyväksynnän. Uuden ohjelmakauden toimintaa päästään kuitenkin suunnittelemaan jäsenmaissa ennen uuden kauden alkua.

Se ei ole ollut suinkaan itsestään selvyys. Esimerkiksi nykyisen ohjelmakauden alussa jouduttiin pitkälle tyhjäkäynnille.

Pohjois-Karjalalle positiivinen on myös maatalouden saama lisärahoitus. Pahimmat pelot tukien supistumisesta eivät toteutuneet.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi