Keskiviikko, 28.10.2020 
Simo
Pääkirjoitus

Nuorten työllistämiseen tarvitaan erityistoimia

  • Karjalainen
Koronakevät jätti työttömiksi paljon nuoria, jotka keväällä valmistuivat ammattiin. Valmistuminen vaikeutui monella, kun oppilaitokset siirtyivät etäopiskeluun ja työharjoittelupaikkoja peruttiin. Jo sovitut työpaikat etenkin palvelualoilla peruuntuivat talouden pysähtymisen takia. Myös monen nuoren jo sovitut kesätyöt peruuntuivat.

Tilanne näkyy työvoimatilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 15-24-vuotiaita oli työllisinä 31?000 vähemmän kuin viime vuonna ja 25-34-vuotiaitakin 24?000 vähemmän. Viimeksi vuonna 2010 finanssi­kriisin jälkeen alkukesä oli nuorten työllisyyden kannalta yhtä huono kuin tänä vuonna (Tieto&Trendit, 21.7.).

Paljon nuoria on siis ollut toimettomana tänä kesänä, jolloin peruttuja ovat olleet myös nuorten suosimat isot festarit ja monet muut tapahtumat. Samaan aikaan erilaisten rikosten määrä on kasvanut (Karjalainen, 4.8.). Toivottavasti näillä ei ole suoraa yhteyttä toisiinsa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mikäli keväällä ammattiin valmistuneet nuoret eivät saa töitä, vaarana on menetetyn sukupolven syntyminen. Se on asia, johon Sanna Marinin (sd.) hallituksen on erityisesti kiinnitettävä huomiota työllisyystoimissaan. Jo työuransa tehneiden eläkeläisten houkutteleminen töihin veroeduilla on toissijaista, kun samaan aikaan työtä vailla on kymmeniä tuhansia nuoria ammattilaisia.

Hallituksen työllisyystoimilla on kiire jo pelkästään nuorten tulevaisuuden takia. Päätöksiä on tehtävä syksyn budjettiriihessä, ja lisää tarvitaan sen jälkeen. Hallitusohjelman mukaan budjettiriihessä pitäisi sopia 30?000 päätösperäisen työpaikan luomisesta. Lisää päätöksiä tarvitaan myöhemmin ja koronatilanteessa tarvittaessa kärppämäisellä ketteryydellä.

Työllisyystoimia valmistellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Muuttuneessa tilanteessa sielläkin pitää kiinnittää enemmän huomiota nuorten työmahdollisuuksien lisäämiseen ja vähemmän jo töissä olevien eduista kiinnipitämiseen.

Suomi saa EU:lta korona-avustusta 3,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä, mikäli paketista syntyy sopu myös EU:n parlamentin kanssa. Akuuttiin hätään rahasta ei ole, mutta sitä pitää kohdentaa myös siten, että se tukee nuorten työllistymistä.

Talouden synkkä kierre katkeaa vasta sitten, kun myös vastavalmistuneet alkavat työllistyä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi