Keskiviikko, 28.10.2020 
Simo
Pääkirjoitus

Aluekehitysrahojen tarve on Itä- ja Pohjois-Suomessa

  • Karjalainen
EU-johtajat pääsivät heinäkuussa sopuun unionin tulevasta budjetista vuosille 2021-2027 samassa kokouksessa, missä sovittiin elpymispaketista.

Suomi saa tulevalla budjettikaudella rakennerahastoista enemmän rahaa aluekehitykseen kuin kuluvalla budjettikaudella. Jaettava summa on noin 1,5 miljardia euroa.

Tätä rahaa hamuavat kaikki maakunnat, ja se aiheuttaa intohimoja maakunnissa ja kiistoja maakuntien välillä. Kiistan siemenet tulevasta rahanjaosta on kylvetty jo viime vuonna, kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen avasi keskustelun toteamalla, että Etelä- ja Länsi-Suomea pitäisi kohdella tasavertaisesti rakennerahastojen jaossa Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Perinteisesti on ajateltu, että tällä rahalla tasoitetaan Suomen sisäisiä kehityseroja. Kuluvan kauden rahoituksesta noin 70 prosenttia on kohdistunut Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat haluavat jakaa aluekehitysrahoja jatkossa nykyistä tasaisemmin, selviää Uutissuomalaisen kyselystä (10.8., Karjalainen). Perusteluna on se, että aluekehitysrahoja ei pitäisi jakaa kaavamaisesti vaan tasapuolisesti tarpeen mukaan.

Jos katsoo talous- ja työllisyyslukuja, tämä tarve on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa edelleenkin olemassa, kun verrataan tilannetta etelän ja lännen maakuntiin. On perusteltua, että tätä rakennerahaa painotetaan siis jatkossakin itäiseen ja pohjoiseen Suomeen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk.) odotetaan esitystä aluekehitysrahoituksen jakamisesta elo-syyskuun aikana. Tasaisempi rahanjako ei ainakaan auta pohjamutiin kannatuskyselyissä juuttunutta keskustaa nostamaan kannatustaan harvaan asutuilla seuduilla.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi