Lauantai, 19.9.2020 
Reija
Pääkirjoitus

Kalan terveellisyydestä täytyy puhua enemmän

  • Karjalainen
Perjantaina vietettiin kotimaisen ruoan päivää. Syötiinkö teillä kotimaista kalaa? Meillä syötiin. Terveysasiantuntijoiden mukaan kalaa pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa. Kala on erinomainen proteiinin ja terveellisten rasvahappojen sekä D-vitamiinin lähde. Noin puolet ravinnon mukana tulevasta D-vitamiinista saadaan kalasta.

Aiempien kyselyjen perusteella suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa mutta toimivat kuitenkin toisiin. Kotimaisen kalan kasvatus ja kulutus on vähentynyt. Noin 80 prosenttia Suomessa syötävästä kalasta on tuontitavaraa, pääasiassa norjalaista kasvatuslohta.

Kallis hinta on kuluttajien selitys sille, miksi kotimaisen kalan menekki hiipuu. Pro Kala ry:n kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista ostaisi enemmän kotimaista kalaa, jos tuotteet olisivat halvempia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tarjonnasta ja valikoimista kulutus ei ole kiinni. Kaupoissa on entistä enemmän erilaisia kalatuotteita, myös pohjoiskarjalaisia, joista on helppo valmistaa maukasta ruokaa. Yhä useampi haluaa kalan fileenä. Tämäkin nostaa hintaa osaltaan. Suomalaiset haluavat muita eurooppalaisia enemmän kalansa tuoreena. Pakasteet ja säilykkeet eivät maistu niin paljon kuin muissa EU-maissa.

Suomalainen syö vuodessa keskimäärin kiloa kalaa. Siitä on kotimaista neljä kiloa. Lohen lisäksi suomalaisille maistuu muikku. Silakan asema suosikkina on romahtanut.

Viime viikolla saatiin uusi vinkki, kuinka kalan asemaa suomalaisessa ruokakulttuurissa voidaan kohentaa. Yli kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomessa ei puhuta riittävästi kalaruoan terveysvaikutuksista. Tämä käy ilmi Pro Kala ry:n tuoreesta kyselystä.

Toki terveysvaikutus mielletään nytkin. Suomalaisista 70 prosenttia kertoo syövänsä kalaa juuri sen terveellisyyden vuoksi. Muita vaikuttimia ovat maku, ruokavalion monipuolistaminen ja kalan valmistamisen helppous. Myönteistä on sekin, että koronakriisi on lisännyt kalan menekkiä kaupoissa.

Enemmän pitäisi puhua ja myös tehdä, jotta kalastus- ja kalankäsittelytaidot eivät kuole sukupuuttoon. Kun kalan hankkiminen fileenä kaupasta yleistyy, hiipuu omatoiminen kalastaminen ja taito käsitellä pyöreää luonnonkalaa ruoaksi. Pitäisikö koulun ottaa onkeensa ja kalankäsittely osaksi kansalaistaitojen opetusta?

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta