Lauantai, 19.9.2020 
Reija
Pääkirjoitus

Puurakentamisen lisäys on kestävää elvytystä

  • Karjalainen
Joensuussa on loistavia yksittäisiä esimerkkejä julkisen puurakentamisen onnistuneista kohteista: Heinävaaran koulu, Enon kirjasto, Metla-talo, areena ja tornitalo Majakka. Ja lisää on tulossa.

Nyt koko Suomessa pyritään kaksinkertaistamaan puun käyttö rakentamisessa. Uudet tavoitteet julkistettiin tiistaina. Ympäristö- ja ilmastoministerin, joensuulaisen Krista Mikkosen (vihr.) mukaan puurakentaminen on tarkoitus saada ykkösvaihtoehdoksi aina julkisessa rakentamisessa. Tämä tarkoittaa lisää puusta rakennettuja päiväkoteja, kouluja ja sote-rakennuksia.

Nykyhallitus on sitoutunut kaksinkertaistamaan puurakentamisen. Tärkeää on, että sitoutuminen yltää yli hallituskausien. Juuri nyt talouden kannalta ajat ovat ankeat ja näkymät eteenpäin sumeat. Silti rakentamisen täytyy jatkua.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ministerin mukaan kunnat ovat siinä keskeisessä roolissa rakennuttajina ja rakentamisen ohjaajina. Hallitus lupaa tukea kunnille puurakentamisen edistämiseen. Lisäksi puurakentaminen on hyvä kohde EU:lta saatavan elvytysrahan käytölle, ministeri Mikkonen muistuttaa. Puurakentaminen on monesta näkökulmasta parasta kestävää elvytystä.

Puumateriaalit sitovat hiilidioksidia rakennuskantaan, joten se hillitsee ilmastonmuutosta, ja päästöt vähenevät. Nykyisin noin kolmannes päästöistä syntyy rakennussektorilla. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä. Kunnilla on siinä suuri rooli, koska monilla kunnilla on jopa kansallista tavoitetasoa kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.

Myös taloudellinen vaikutus ja merkitys on huomattava. Kun puun käyttöä lisätään julkisessa rakentamisessa, seuraa yksityinen sektori perässä. Osaaminen vahvistuu ja kustannustaso pysyy kurissa rakentamisen määrän kasvaessa. Talous hyötyy, kun rakentamiseen käytetään kotimaisia materiaaleja ja paikallista osaavaa työvoimaa.

Ja mikä tärkeintä, puurakennukset on todettu käyttäjilleen terveellisiksi ja miellyttäviksi, olipa kyse päiväkodeista, kouluista tai asumisesta.

Tavoite on, että vuonna 2022 kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on puusta rakentamista 31 prosenttia, kun osuus on nyt 15 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä tavoite nousee 45 prosenttiin. Tuolloin opetusrakennuksista 65 prosenttia on määrä olla puusta.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta