Lauantai, 19.9.2020 
Reija
Pääkirjoitus

Pelissä koko yhteiskunta ja hallituksen uskottavuus

  • Karjalainen
Hallituksen budjettiriihi alkaa tänään ja kestää kaksi tai kolme päivää. Pelissä on - ei enempää tai vähempää kuin koko suomalaisen yhteiskunnan eväät tarpoa ylös ja ulos koronakriisistä. Samalla puntarissa on hallituksen uskottavuus, kyky tehdä talousratkaisuja, jotka auttavat Suomea eteenpäin. Poliittista vääntöä tulee, mutta lyhytnäköinen riitely puolueiden omista tavoitteista on viisasta unohtaa ja keskittyä olennaiseen.

Aina ennenkin Suomi on selvinnyt vaikeuksistaan yhdessä tekemällä ja yhteisvastuuta kantamalla.

Yksittäisistä asioista sopimiseen vaikeuksia voi ennakoida syntyvän työllisyyspaketista sekä turpeen verotuksesta ja sen käytön vähentämisestä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Elinkeinoelämä ja kunta-ala vaativat voimakkaan koronatuen jatkamista myös ensi vuonna. Tämän hetken arvioiden mukaan korona heikentää kuntataloutta ensi vuonna noin 1,7 miljardilla eurolla. Vaikutukset näkyvät erityisesti laskevina verotuloina suurissa kaupungeissa. Niissä on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja niihin vaikuttavat voimakkaimmin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet.

Suomen 21 suurimman kaupungin, joukossa Joensuu, kaupunginjohtajat vaativat yhteisessä vetoomuksessaan menetysten korvaamista täysimääräisesti, eikä kompensaatio saa jäädä vain jälkijättöisten lisäbudjettien varaan.

Myös elinkeinoelämän leiristä kuultiin viime viikolla hätähuutoja ja vaatimuksia budjettiriiheen. Syynä on kesällä heikentynyt ja syksyllä lisää heikentyvä talous. Alkukesästä näytti, että Suomi selviää koronan seurauksista vähällä ja muita paremmin. Nyt on näkymä muuttunut.

Viennin arvo putosi heinäkuussa–,8 prosenttia edellisvuoden heinäkuusta. Karmea pudotus vientivetoiselle maalle. Myös tuonti Suomeen pieneni keskikesällä.

Teknologiateollisuus sekä logistiikka- ja palveluala ennakoivat, että syksyllä on vaarassa parikymmentätuhatta työpaikkaa ja alihankintaketjuissa lisää. Uhkana on myös pitkittyvien lomautusten muuttuminen irtisanomisiksi. Entistä useampi joutuu yt-menettelyyn pelkäämään työpaikkansa puolesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK edellyttää työllisyyttä parantavien toimien lisäksi vientiteollisuuden piristeeksi kaavailtuja keinoja välittömästi käytäntöön. Yritysten kustannustukea on jatkettava käytettäväksi laajasti.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta