Perjantai, 14.5.2021 
Tuula
Pääkirjoitus

Hyvinvointi on muutakin kuin kylmiä tilastolukuja

  • Karjalainen
Demaritaustaisen Kalevi Sorsa -säätiön raportin mukaan suuri osa Pohjois-Karjalaa on taantuvaa aluetta. Pohjois-Karjalasta vain Kontiolahti luokitellaan menestyvien kuntien joukkoon. Esimerkiksi Joensuussa on raportin perusteella sosiaalisen syrjäytymisen riskejä.

Pienissäkin kunnissa voi hyvin haastaa raportin luokittelun. Hyvinvointi on muutakin kuin kylmiä tilastolukuja.

Useita tilastoja yhdistämällä saadaan luotua suuri kuva ja ilmiö sekä eroja maakuntien ja kuntien välille. Ilmiö on kaupungistuminen. Raportin mukaan suomalaisten hyvinvointi on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suurten kaupunkien ympäristökuntiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Maakuntien keskuskunnat menestyvät, ja niitä ympäröivät kehyskunnat hyötyvät keskuskuntien palveluista ja elinvoimasta. Hyötyjiä ovat etenkin kehyskunnissa asuvat hyvätuloiset. Kiistatta Kontiolahti hyötyy Joensuusta. Molemmat ovat tällä hetkellä maakunnan kasvukuntia.

Raportin hyvinvointimittareita olivat muun muassa työllisyysaste, huoltosuhde, ansiotulot, lasten köyhyysriski, äänestysaktiivisuus, asuntolainojen määrä ja sisäinen muuttoliike.

Ihmisten mielissä hyvinvoinniksi koetaan monia muitakin tekijöitä. Hyvää elämää tekevät ja tukevat työ, terveys, asuminen, vapaa-ajan harrastukset ja mahdollisuudet, perhe, muu lähipiiri ja hyvät ihmissuhteet. Monille ovat tärkeitä myös lähiluonto, rauhallinen elämä ja turvallisuus.

Vaikka raportti näyttää Pohjois-Karjalan vinkkelistä tylyltä ja ankealta, sitä voi lukea niinkin, että liki kaikki maakunnan kunnat kuuluvat keskivertoon kastiin.

Raporttia voi lukea myös työkaluna päättäjille. Muuttoliikkeen ja työllisyyskehityksen seurauksena aluepolitiikkaa on uudistettava. Harkittavaksi tulee monipaikkaisen asumisen hyväksyminen ja mahdollistaminen. Yhä useampi haluaa tehdä pysyvästi etätöitä ja heistä monet muualla kuin nykyisessä veronmaksukunnassaan. Nykylakien mukaan äänestäminen ja verojen maksu on mahdollista vain asuinkunnassa.

Demarileiristä on aiemminkin väläytetty ajatusta kuntien tehtävien eriyttämisestä. Pienillä kunnilla olisi suuria kuntia vähemmän velvollisuuksia järjestää asukkailleen palveluja. Tätäkään ei muuteta helposti ja nopeasti.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi