Lauantai, 19.9.2020 
Reija
Pääkirjoitus

Pohjoiskarjalaiset epätasa-arvoisessa asemassa keskenään

  • Karjalainen

Poliisin tietoon tullut rikollisuus on Pohjois-Karjalassa muutaman suotuisan kehityksen vuoden jälkeen kääntynyt kasvuun. Vuonna 2011 poliisille ilmoitettiin maakunnassa jopa tuhat rikosta edellisvuotta enemmän (Karjalainen, 18.1.). Lisääntyneet ovat niin omaisuus-, huume- kuin väkivaltarikoksetkin.
Erityisen huolestuttavana voi pitää pahoinpitelyiden ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrän kasvua. Poliisi joutui viime vuonna hoitamaan peräti 442 perheväkivaltatapausta, mikä on noin sata tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kun tiedetään, että vain osa perheväkivaltatapauksista edes päätyy poliisin tilastoihin, voi tapausten todellista määrää ja sen kasvua vain arvailla.
Rikollisuuden lisääntymistä voi yrittää selittää yleisten talousnäkymien synkkenemisellä ja sen ihmisissä ja kodeissa aiheuttamalla ahdistuksella. Kokonaan se ei missään tapauksessa riitä tilanteen selittäjäksi: onhan maakunnan ihmisten todelliseen taloustilanteeseen eniten vaikuttava tekijä, Pohjois-Karjalan työllisyysaste viime aikoina huononemisen sijaan kohentunut.
Kenties rikollisuuden kasvuakin konkreettisempi huolenaihe Pohjois-Karjalassa on kuitenkin poliisin saatavuus. Kun poliisilaitokset ovat pieniltä paikkakunnilta kadonneet, kansalaiset ovat hädän hetkellä alueellisesti kovin epätasa-arvoisessa asemassa keskenään. Siinä missä apua tarvitseva joensuulainen saattaa saada poliisin paikalle vartissa, voi ilomantsilainen, rääkkyläläinen tai polvijärveläinen joutua odottamaan moninkertaisen ajan.
Pohjois-Karjalan keskimääräinen poliisin toimintavalmiusaika eli aika hälytyshetkestä poliisin saapumiseen on hiukan parantunut edellisvuosista, mutta perusongelma on ja pysyy. Etenkin väkivaltarikoksen uhrille sekunnit ovat kalliita. Vaikka etäisyydet ovat Pohjois-Karjalan sisällä pitkät, ovat poliisin kuntakohtaiset toimintavalmiusaikojen erot silti edelleen kohtuuttomat.
Onni onnettomuudessa on Pohjois-Karjalan sijainti itärajan läheisyydessä ja siitä johtuva rajavartioston läsnäolo. Poliisilla on vuodesta 2009 ollut mahdollisuus pyytää virka-apua rajavartioilta kiireellisissä tapauksissa, ja Pohjois-Karjalassa näin on toimittu Ilomantsin, Lieksan ja Tohmajärven alueilla. Virka-apupyyntöjen määrä on Pohjois-Karjalassa hiljalleen lisääntynyt.
Rajavartiosto ei toki pysty perimmäistä ongelmaa ratkaisemaan, mutta sen tarjoamaa lisävoimaa ei voi vähätelläkään: akuutilla hetkellä ylimääräinen apu voi olla kullanarvoinen.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta