Keskiviikko, 1.4.2020 
Peppi, Raita, Pulmu
Pääkirjoitus

Suvaitsevaisen ja avoimen Suomen vastaisku

  • Karjalainen

 

Vajaassa vuodessa Suomessa on käyty kahdet täysin päinvastaiset vaalit, eduskuntavaalit viime huhtikuussa ja presidentinvaalien ensimmäinen kierros eilen. Eduskuntavaaleja hallitsi perussuomalaisten suurvoitto, jytky, joka ravisteli suomalaista poliittista kenttää ja teki hallitusneuvotteluista poikkeuksellisen vaikeat.
Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella eilen lähes 20 prosentin jytky mureni Timo Soinin (ps.) vajaan kymmenen prosentin kannatukseksi, ja juhlijoita olivat eduskuntavaalien häviäjät vihreät. Puolueen ehdokkaan Pekka Haaviston nousu toiselle kierrokselle oli näiden vaalien superyllätys.
Presidentinvaaleissa ei valittu pelkästään kahta ehdokasta vaalin toiselle kierrokselle vaan reagoitiin viime kevään eduskuntavaaleihin. Suvaitsevainen ja liberaali Suomi otti niskalenkin konservatiivisesta ja sisäänpäin kääntyneestä Suomesta. Osansa on myös Haaviston onnistuneella kampanjalla, jossa hän taitavasti häivytti vihreyttä taka-alalle. Vaalikeskusteluissa hän erottautui diplomaattisena ulkopolitiikan asiantuntijana.
Sauli Niinistön (kok.) eteneminen vuorenvarmasti toiselle kierrokselle oli sen sijaan vaalien oletusarvo. Yllätys on kuitenkin Niinistön suosion pysyminen vakaana peräti kuuden vuoden ajan. Edellisissä presidentinvaaleissa kuusi vuotta sitten Niinistö hävisi vaalin toisella kierroksella Tarja Haloselle (sd.) vain vajaalla neljällä prosenttiyksiköllä.
Vain vankkaa kansansuosiota nauttiva ehdokas voi säilyttää kannatuksensa vakaana vuodesta toiseen.
Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella myös keskusta otti vahvan revanssin. Vielä viime syksynä Paavo Väyrysen presidenttiaikeille naureskeltiin, ja keskusta valitsi hänet ehdokkaaksi pakkoraossa. Väyrynen kuitenkin teki ihmeen. Hän sai puolueensa kannatuksen takaisin nousu-uralle. Haaviston loppukiri vaalipäivänä kuitenkin yllätti. Asetelma heijastelee maaseutu-Suomen ja kaupunki-Suomen kahtiajakoa. Nyt kaupunki veti pidemmän korren.
Vaalit antoivat perussuomalaisten lisäksi mietiskelyn ja itsetutkiskelun aihetta etenkin sosiaalidemokraateille. Puolueen 30-vuotinen presidenttitaival päättyi mahalaskuun.
SDP:n romahdus peilaa vaalien perinteisen jakolinjan muuttumista. Enää jakolinjana ei ole oikeisto–vasemmisto vaan konservatiivisuus–liberaalius ja sulkeutuneisuus–avoimuus. Näillä jakolinjoilla Niinistö ja Haavisto asettuvat tosin pitkälti samoille puolille.
Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa