Lauantai, 19.9.2020 
Reija
Pääkirjoitus

Suomen on taas aika palata yhteistyöhön

  • Karjalainen

Euroalueen valtiovarainministerit pääsivät maanantai-iltana sopuun Euroopan vakausmekanismin eli pysyvän kriisirahaston päätöksentekoa koskeneessa kiistassa. Suomen riitauttamaa joulukuista esitystä tarkennettiin Suomen esityksestä niin, että rahasto voi tehdä hätätilassa ainoastaan lainapäätöksiä määräenemmistöllä.
Tämän hätätilan arvioivat komissio ja Euroopan keskuspankki, ja sitä käytetään vain, jos muutoin toimimisesta syntyisi EU:lle vahinkoa. Riskit suojataan rahastolla.
Päätös on kelpo kompromissi, ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) luonnollisesti ilmaisi siihen tuoreeltaan tyytyväisyytensä. Suomi jäi joulukuun EU-huippukokouksessa ainoana maana vaatimaan yksimielistä päätöksentekoa kriisirahastossa, kun muille maille olisi sopinut päätöksenteko 85 prosentin määräenemmistöllä.
Sopimus hyväksytään lopullisesti ensi viikon EU-huippukokouksessa, ja Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa siitä lausuntonsa perjantaina. Toivottavasti valiokunta hyväksyy sovun ja solmu saadaan sillä avattua, vaikka eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan (Yle uutiset, 24.1.) esitys ei ihan kaikin osin vastaa eduskunnan ottamaa kantaa.
Tilanne on ollut Suomen kannalta hankala ja kiusallinen. Suomi on perinteisesti ollut EU:n määräenemmistöpäätösten kannalla, koska vain niiden myötä EU voi toimia tehokkaasti eikä miltei jokainen sopimus kaadu yhden maan sisäpoliittisista syistä kumpuavaan vastustukseen. Toisaalta Suomi on oikeutetusti halunnut pitää kiinni siitä, että kriisimaiden pelastamisessa eivät joudu eniten kärsimään ne Suomen kaltaiset maat, jotka ovat pitäneet tähän saakka sovituista periaatteista tarkimmin kiinni.
Tämä Suomen vahva viesti muille EU-maille on nyt mennyt perille, eikä Suomen pidä enempää uhitella. Suomi on viime kuukausina jäänyt EU:ssa niin usein yksin, että se on eittämättä kaventanut vaikutusvaltaamme EU:n päätöksenteossa ja voi tulla eteen, kun myöhemmin päätetään Suomelle tärkeistä asioista, esimerkiksi maataloustuista.
Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus on tiukentanut Suomen EU-politiikkaa, koska eduskuntavaalien tuloksen tulkittiin sen vastaavan kansalaisten tahtoa. Yhtä lailla presidentinvaalien tulos voidaan tulkita päinvastaisesti, koska EU-kriittisten ehdokkaiden yhteinen ääniosuus jäi vaatimattomaksi ja toiselle kierrokselle selvisi kaksi eurooppalaisen yhteistyön nimiin vannovaa poliitikkoa.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta