Perjantai, 24.1.2020 
Senja
Pääkirjoitus

Irtisanomiset alkavat myös kunnissa

  • Karjalainen
Kuntien on säästettävä mahdollisimman nopeasti miljardi euroa toimintamenoissa, vaatii Jyrki Kataisen (kok.) hallitus. Kaikki keinot otetaan käyttöön - myös irtisanomiset.

Kouvola tavoittelee 600 työntekijän vähentämistä ensi vuoden loppuun mennessä. Myös Salossa vähentämistarpeeksi arvioidaan satoja henkilöitä. Kumpikin kaupunki päättää käytännön toimista lähiviikkoina.

Kouvolassa ja Salossa toteutettiin suuret kuntaliitokset vuoden 2009 alusta. Kuntaliitoksessa kuntien työntekijöille luvattu viiden vuoden irtisanomissuoja päättyy vuodenvaihteessa. Kuntaliitos ei ole syy talousahdinkoon, vaan ennen kaikkea UPM:n irtisanomiset suur-Kouvolan alueella ja Nokian väenvähennykset Salossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Maalaamatta piruja seinälle Joensuu on samassa jamassa kuin Kouvola ja Salo ja monet muut kunnat. Vuodenvaihteessa päättyy 27 kuntaliitoksia tehneessä kunnassa irtisanomissuoja, joka koskee noin 50  000 työntekijää. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan kunnissa tulee suuria vähennyksiä (Karjalainen, 6.9.).

Ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi kesällä Helsingin Sanomissa, että kuntien tuottavuus paranisi merkittävästi ja kuntatalous saataisiin ylijäämäiseksi, jos väkeä vähennettäisiin 14  000 työntekijää 100  000:sta.

Joensuussakin kuntatalous keikkuu rotkon reunalla. Edellisen kuntaliitoksen irtisanomissuoja päättyy vuodenvaihteessa. Työntekijöitä on suunnilleen saman verran kuin Kouvolassa. Uusi kuntaliitosselvitys on tekeillä.

Ensivihjeitä Joensuun tulevista aikeista odotetaan ensi tiistaina, kun kuntajakoselvittäjä Ossi Repo esittelee alustavia tietoja Joensuun seudun viiden kunnan näkymistä. Selvitysalueen kunnissa on yhteensä noin 8  000 työntekijää. Kesällä Repo arvioi Karjalaiselle (3.6.), että nykymitoituksella uuden Joensuun pitäisi tulla toimeen jopa 1  200 työntekijää vähemmällä määrällä.

Irtisanomissuojan murentaminen vaikeuttaa ja vaarantaa vapaaehtoisten kuntaliitosten syntymistä. Toisaalta Joensuu on niiden kaupunkikeskusten joukossa, joissa hallitus on valmis pelaamaan myös pakkoliitoskortilla yleisen edun nimissä.

Joensuun pyrkimys rakennemuutosohjelmien pilottikunnaksi on juuri sitä omatoimisuutta, jota nyt tarvitaan. Kun ote on omissa käsissä, kasvavat sekä keinovalikoima että ratkaisuvaihtoehdot. Pakkorako olisi huonompi kaikille.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa