Tiistai, 23.7.2019 
Olga, Oili
Pääkirjoitus

Kansainvälisyys on suuri rikkaus maakunnalle

  • Karjalainen
Lieksassa asuu ulkomaalaisia suhteellisesti eniten koko Itä-Suomessa (Karjalainen, 4.9.). Koko maassa ulkomaalaisten osuus väestöstä on suhteellisesti suurempi vain Vantaalla, Helsingissä, Espoossa, Kotkassa, Turussa ja Vaasassa.

Lieksassa ulkomaalaisia on viitisensataa henkilöä, Joensuussa miltei parituhatta useasta kymmenestä eri lähtömaasta ympäri maailmaa. Kun Lieksassa on kavahdettu nopeasti lisääntynyttä somalien määrää, ei ole nähty, kuinka koko maakunta on kansainvälistynyt jo 1990-luvulta lähtien. Nettomaahanmuutto on kasvanut vuosi vuodelta. Tällä vuosituhannella ulkomaan kansalaisten määrä Itä-Suomessa on kaksinkertaistunut lähes 10  000 henkilöön.

Kansainvälisyys on jo täällä - myös Lieksassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lieksassa huomio kiintyy suureen Somaliasta lähteneiden maahanmuuttajien joukkoon. Samalla jää huomaamatta, että Itä-Suomessa asuu lähes seitsemän kertaa enemmän Venäjältä tulleita maahanmuuttajia. Virolaisiakin on kaksi kertaa enemmän kuin somaleja. Myös arabian ja englanninkielisiä maahanmuuttajia on paljon.

Kansainvälisyyden lisääntyminen näkyy erityisen selkeästi Itä-Suomen yliopistossa, jossa parhaillaan opiskelee noin 900 ulkomaalaista. Lisäksi yliopistossa on parisataa ulkomaalaista tutkijaa. Opiskelijoina on lähes sadan eri maan kansalaisia.

Kansainvälisyys on suuri rikkaus ja voimavara. Maahanmuuttajat on sitä muutenkin kuin ennustettua työvoimavajetta paikkaavana reservinä. Maahanmuutto rikastuttaa suomalaista, myös pohjoiskarjalaista kulttuuria. Maahanmuutto madaltaa raja-aitoja, avaa nurkkakuntaista ajattelua ja opettaa suvaitsevaisuutta.

Suuri osa Itä-Suomen maahanmuuttajista on työperäisiä maahanmuuttajia. He ovat pääosin nuorehkoja, koulutettuja ja työikäisiä tekemään töitä ja perustamaan perheitä. Koska suuri osa heistä on venäläistaustaisia, pitäisi heidän osaamistaan pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin Itä-Suomen työmarkkinoilla esimerkiksi kansainvälisen kaupan kehittämisessä. Siitä hyötyisi koko maakunta.

Tulipa maahanmuuttaja mistä tahansa, on työnteko avain kotoutumiseen, kantaväestöön sulautumiseen ja pysyvämpään jäämiseen paikkakunnalle. Siksi tarvitaan maahanmuuttajille räätälöityjä palveluja koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen. Maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä koulutusta vastaaviin töihin parantaa välttämätön suomen kielen taidon hankkiminen.