Perjantai, 25.9.2020 
Kullervo
Pääkirjoitus

Nato-kumppanuus kaipaa syvällistä keskustelua

  • Karjalainen

 

Keskustelu maamme asemasta sotilasliitto Naton suuntaan on vaiettu Suomessa kutakuinkin täydellisesti. Edes presidentinvaalien aikana sitä ei saatu nostateltua, kun kaikki ehdokkaat laidasta laitaan ilmoittivat olevansa samaa mieltä: Suomella ei ole Natoon mitään kiirettä.
Suomalaisessa julkisessa Nato-keskustelussa on osittain lapsi heitetty pesuveden mukana. Kun puhe Naton täysjäsenyydestä on yhdessä todettu tarpeettomaksi, ei suurelle yleisölle tarkoitettua analyysia Nato-kumppanuudestakaan ole nähty tarpeelliseksi käydä.
Ei, vaikka esimerkiksi Afganistanin ja Kosovon kriisinhallintaoperaatiot ja varsinkin tuorein uutinen, Suomen aikomus osallistua Nato-maa Islannin ilmavalvontaan, kertovat kumppanuuden uudesta tasosta.
Islanti-kytköksessä on ehditty nähdä Suomessa jo ongelmiakin, kun on herätelty pelkoa mahdollisesta suomalaiskoneen torjuntatehtävästä Islannin ilmatilaa loukkaavan venäläiskoneen kanssa. Mörköjä voi tietysti nähdä vaikka joka nurkassa, jos niin haluaa.
Suomen aktiivinen rauhankumppanuus on huomattu myös sotilasliitossa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö istui maanantaina Naton kumppanikokouksen pöydän ääressä Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kotikaupungissa Chicagossa. Tuohon pöytään ei kaikkia Naton kumppanuusmaita tällä kertaa kutsuttu.
Mieluummin sisällä vaikuttamassa ja tuomassa esille oma mielipiteemme kuin ulkona seuraamassa sivusta.
Tämä Suomen Euroopan unionissa ja sen rahaliitossa harjoittama politiikka näkyy nyt myös ulkopoliittisen johdon puolustuspoliittisissa linjauksissa.
Suomelta osallistuminen Nato-johtoisiin operaatioihin, varsinkin kansainvälisissä ISAF-joukoissa Afganistanissa, on vaatinut paljon. Rahallakaan ei ole selvitty kaikesta, sillä kaksi suomalaissotilasta on kuollut ja useita haavoittunut.
Kalliista hinnasta huolimatta valitulle tielle ei ole olemassa vaihtoehtoa. Sotilaallisessa yhteistyössä suuntautuminen entistä enemmän Pohjoismaiden suuntaan·–·vaikka sitten Naton ja Islannin kautta koukaten·–·on kaikkein luonnollisin valinta.
Vielä luonnollisemmaksi pohjoismainen puolustuspoliittinen viitekehys rakentuu, kun muistamme puolustusvoimilta vaadittavat säästöt. Uskottavuutta on vaikea rakentaa säästämällä. Yhteistyö sen sijaan antaa säästöbudjettilaisellekin selkänojaa.
Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi