Keskiviikko, 19.2.2020 
Eija
Pääkirjoitus

Organisaatioiden uudistuspaniikki valtasi Suomen

  • Karjalainen

Monen työelämässä olevan suomalaisen kokema tunne siitä, että työpaikoilla eletään jatkuvassa organisatorisessa myllerryksessä, on nyt todistettu arjen totuudeksi. Uusimman Euroopan työolotutkimuksen mukaan yli joka toinen, 52 prosenttia, suomalaisista työntekijöistä on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana läpi ison organisaatiouudistuksen (Yle uutiset, 25.6.).
Organisaatioiden uusiksi pistämisen tahdillaan Suomi pitää näin Euroopassa kärkipaikkaa. Työnteon tehokkuudestaan kuulussa Saksassakin organisaatiouudistuksen kohteeksi on joutunut samaan aikaan vain kolmannes työntekijöistä.
Organisaatiomuutosuutisia saamme lukea lehdistä päivittäin. Organisaatiomyllerrykset eivät myöskään ole tietyn alan tai yhteiskunnan osa-alueen oma asia, vaan uusia tapoja toimia tuodaan jatkuvalla syötöllä niin kuntiin, valtion toimintoihin kuin yrityksiinkin. Suomen voi sanoa vallanneen organisaatioiden uudistamispaniikki.
Moni nykyisistä uudistuksista tapahtuu säästöjen – oletettujen tai todellisten – nimissä. Joukkoon sopii myös näennäisuudistuksia, joiden todelliset toimintojen järkeistämis- tai säästöhyödyt saattavat jäädä jopa pienemmiksi kuin mitä olisi ollut ilman mylläystä. Silloin ei tulekaan säästöä, vaan turhaa kulunkia.
Mitä muutetaan, kun uudistetaan organisaatiota? Organisaatio ei ole A-neloselle piirretty laatikkoleikki eikä se ole enemmän tai vähemmän sotkuinen rautalankahäkkyräkään. Organisaatio on aina joukko työtä tekeviä ihmisiä, joiden elämään muutos vaikuttaa.
Muutosta ei saa pitää yksin peikkona. Se on myös mahdollisuus. Työyhteisöjä on kehitettävä, mikäli mieli yrityksen pystyä tarjoamaan työtä myös tulevaisuudessa tai kunnan pysyä tolpillaan.
Uudistaminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Jos uudistaminen tehdään pelkästään sen takia, että johto tuntee tehneensä jotain, ollaan auttamattomasti hakoteillä. Samoin mennään isolla todennäköisyydellä metsään, jos työpaikan organisaatiomuutos alistetaan työpaikan muiden ongelmien ratkaisualustaksi.
Työyhteisökyselyissä jatkuva muutos paljastuu usein työntekijöitä kuormittavaksi tekijäksi. Pahimmillaan käy niin, että edellistä muutosta ei ole vielä ehditty viedä loppuun, kun uusi painaa päälle. Olisiko tässä osasyy niin paljon esillä olevalle työssä uupumiselle?
Organisaation kehittäminen on hienovaraista työtä, jossa onnistuminen saa parhaat työntekijät kiinnostumaan työpaikasta. Epäonnistujia on vastassa brändin rapautuminen ja huipputekijöiden vieroksunta.
On helppo arvata, kumman on tulevaisuus.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa