Maanantai, 1.6.2020 
Teemu, Nikodemus
Pääkirjoitus

Uusin sanoin ja hienosäädöllä entiseen päämäärään

  • Karjalainen
Kuntien määrä vähenee Suomessa, joskin Jyrki Kataisen (kok.) hallitus joutui odotetusti peräytymään alkuperäisestä – ja turhan kunnianhimoisesta – aikataulusta. Myös sisällöllisesti astuttiin pieni askel taakse, mutta sillä päästäneen montakin askelta eteenpäin.

Hallitus joutui lykkäämään myöhemmäksi joitain visaisimpia kysymyksiä – erityisesti väestöpohjalle asetettavat vaatimukset. Kertarytistyksen henki on putsattu myös kunnille asetettavista vaatimuksista, ja aika saa hoitaa asioita. Muun muassa osa kiivaimmista kuntaliitosten vastustajista eläköityy lähivuosina.

Niin kuntalaisia kuin luottamushenkilöitäkin jäi sapettamaan kevättalvinen kuntakierros, jota pidettiin näytösluonteisena, ellei suorastaan kunnallisdemokratian pilkkana. Pallo on nyt kuntapäättäjillä, joiden on syytä päästä syksyllä järjestettävään toiseen kuulemiseen mennessä ei-ei-ei-linjauksia tarkempiin analyyseihin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pakkoliitoksista tuli kirosana, jonka ääneen lausumisesta oli päästävä, ja päästiin. ”Pakkoa” ei tulevassa kuntarakennelaissa ole, muttei pakko ole mihinkään kadonnut. Se ei tule koskemaan vain taloudellisia kriisikuntia, eikä sitä aseta vain hallitus. Syksyllä valittavat valtuutetut joutuvat avaamaan niin omat kuin äänestäjiensäkin silmät heti, kun valtuustokauden talouslukuja aletaan panna paperille.

Porkkanaraha muuttuu liitosavustuksesta muutostueksi. Rahan houkuttelevuutta yritetään lisätä lupaamalla se, jos yhdistymisestä päästään sopuun huhtikuun alkuun mennessä vuonna 2014 – mutta yhdistyä ei tarvitse ennen kuin vuonna 2017. Vähittäin hivuttamalla moni intohimo ehtiikin laantua.

Kuntavaalien puristuksessa hallitus heräsi panemaan painoa alueellisille erityispiirteille, niin kuin pitääkin. Sekä metropolialueelle että Ilomantsin kaltaisille syrjäisille kunnille vakuutetaan nyt annettavan oma arvonsa ja omat välineensä. Suurinta rohkeutta hallitukselta vaatii juuri pääkaupunkiseudun kuntarakenteen siirtäminen nykypäivään. Kunhan se onnistuu, moni – erityisesti henkinen – solmu aukeaa koko Suomessa.

Selvää on, että Joensuun seudulla Liperi, Kontiolahti ja Polvijärvikin joutuvat vakavan paikan eteen. Vaikkei pakkoa tunneta, kaupunkiseutujen kehyskunnat eivät pysty jatkamaan nykyisellään pidempään kuin vuoden 2016 loppuun asti. Mitä nopeammin tämä tosiasia hyväksytään ja ryhdytään toimeen, sitä parempi kaikille osapuolille. Tuumaustauko on annettu.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa