Pääkirjoitus: Vasemmisto ja Li Andersson yllättivät kaikki

Suomessa eurovaalien kaksi ylivoimaista voittajaa olivat vaalien ykköspaikan ottanut kokoomus ja jättiyllätyksenä vaalien toiselle sijalle noussut vasemmistoliitto.

Kokoomuksen meppimäärä nousi kolmesta neljään, ja vasemmistoliiton kaikkien aikojen paras vaalitulos tietää puolueen europarlamentaarikkojen määrän kasvua yhdestä kolmeen.

^{Kokoomuksen ykköspaikka} oli odotusten mukainen. Puolueen kannattajat ovat varmoja äänestäjiä, ja Ukrainan tilanteen takia vaalien tärkeimmäksi teemaksi noussut Euroopan turvallisuus on sopinut hyvin kokoomukselle.

Vasemmistoliitto sen sijaan päihitti komeasti kaikki gallupit, jotka povasivat puolueelle yhdestä kahteen meppipaikkaa.

Vasemmistoliiton vaalivoiton veturina toimi puolueen puheenjohtaja Li Andersson, joka nousi äänimäärällään kaikkien aikojen ääniharavaksi vetäen puolueelleen tuhansia ääniä myös muilta kuin perinteisesti vasemmistoliittoa äänestäneiltä.

^{Ennakkokaavailuihin} ja -kyselyihin nähden luu jäi pahasti vetävän käteen perussuomalaisilla. Perussuomalaiset ovat perinteisesti epävarmoja äänestäjiä, ja tälläkin kertaa gallupeissa saatu menestys jäi konkretisoitumatta varsinaisessa vaalituloksessa.

Vaalien kärkikahinoihin ennakoidun puolueen kannatuksesta suli lähes puolet, se menetti yhden paikan ja jäi yhdellä mepillään RKP:n kanssa puolueiden peränpitäjien joukkoon.

^{Perussuomalaisten} ohella vaalien toinen selkeä häviäjä oli viime vaaleissa menestynyt vihreät, jonka paikkaluku putosi kolmesta kahteen.

Edellisissä eurovaaleissa ilmastoasiat olivat tapetilla, ja vihreät kuului Suomessa ja koko Euroopassa vaalivoittajien joukkoon. Uudet kriisit Euroopassa ovat syrjäyttäneet ilmastopolitiikan julkisesta keskustelusta, ja tämä näkyy vihreiden vaalituloksessa.

SDP piti ja keskusta menetti hieman kannatustaan, ja molemmat säilyttivät nykyiset kaksi paikkaansa.

^{Suomessa eurovaalien} äänestysprosentin odotettiin kasvavan edellisestä 42,7 prosentista, mutta toisin kävi.

Ennakkoäänestys sujui vielä kohtuullisen vilkkaasti, mutta varsinainen äänipäivä romutti toiveet hyvästä äänestysprosentista: äänestysprosentti oli koko maassa 42,4 ja Savo-Karjalan vaalipiirissä Manner-Suomen matalin 35,8.

Jotain muutosta vaalijärjestelmään onkin jatkossa keksittävä, jotta nykyistä useampi haluaisi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin äänestämällä.