Pääkirjoitus: Sudetkin napattiin taas politiikkapelin nappuloiksi

Juuri mikään ei etene, kun asioista tehdään puoluepoliittista pelaamista. Samalla usein lietsotaan kärjekästä vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun city-ihmisten ja muun Suomen maalaisasukkaiden välille.

Uusin remakka syntyi maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksesta susien kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi jo alkavan talven aikana. Kiistassa vastakkain ovat etenkin hallituspuolueet keskusta ja vihreät. Susijupakka on jatkoa näiden aiemmille väännöille muun muassa turpeesta ja valkoposkihanhista. Kun puolueet ovat toistuvasti napit vastakkain sinänsä kansaa puhuttavista asioista, on syytä ihmetellä hallituksen toimintakykyä yleensä ja erikseen. On pakko kysyä, kuinka kauan julkisesti riitelevä hallitus voi pysyä koossa. Työlistalla kun on oikeasti suuria ja tärkeitä asioita.

Myös media on laittanut lusikkansa susisoppaan ja sen puoluepolitisoimiseen (HS, 8.11.) arvelemalla, että ministeriön ehdotuksessa on kyse kannatuksen kosiskelusta keskustapuolueelle. Tämä on jatkoa Helsinki-keskeiselle kylmälle ajattelulle.

Eri puolilla maata on alueita, joissa susiuhka on todellinen kotieläimille, metsästyskoirille ja myös kylien asukkaille. Pohjois-Karjalan rajaseudut on yksi susiuhkan piinaama alue. Eikä vain rajaseudut ja erämaat, sillä susia on alkanut hakeutua pihapiireihin taajamien liepeilläkin. Susi etsii itselleen ravintoa sieltä, mistä sitä on saatavissa.

Susien määrä on lisääntynyt ja vahingot myös. Pohjois-Karjalassakin on menetetty suden suuhun useita metsästyskoiria syksyn aikana.

Tällä hetkellä susia on voitu vähentää yksittäin viranomaisten poikkeusluvilla ja poliisin määräyksillä. Ministeriön ehdotus lähtee siitä, että kannanhoidollisen metsästyksen kiintiö olisi aluksi 20 sutta (Karjalainen, 2.11.). Harvennus kohdennettaisiin neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen susipariin.

Ministeriön mukaan näin kohdennettu metsästys ei vaaranna susikantaa, joka on vahvin sataan vuoteen. Susien suojelijat ovat toista mieltä. Susia on vähemmän kuin ilveksiä ja karhuja. Suojelu vaarantuu, jos kantaa harvennetaan liian suurella kiintiöllä.

Tutkittuun tietoon perustuva susikannan säätely on sallittava. Siksi olennaista on onnistua luotettavasti susikannan paikallisissa arvioinneissa. Aktiivimetsästäjien asiantuntemusta ja paikallistietoutta kannattaa hyödyntää.

Esimerkiksi Ruotsissa on myönnetty talveksi kaatolupa 33 sudelle. Susikantaa harvennetaan myös Venäjällä ja Norjassa.