play

Pääkirjoitus: TE-uudistus ei saa kurmuuttaa maakuntia

Karjalainen

Pohjois-Karjala joutuu sijaiskärsijäksi, jos kunnille siirtyvät työvoimapalvelut rahoitetaan niin kuin lakiesityksessä ehdotetaan (Karjalainen, 1.6.). Korkean työttömyyden Pohjois-Karjalan tahtotila on kirkas. Rahoitusmallia on muutettava. Maakuntia ei saa kurmuuttaa Uudenmaan kustannuksella.

Uudistus on tulossa voimaan vuoden 2024 alusta. Eduskunnan on tarkoitus päättää siitä syksyllä. Kunnilla on mahdollisuus ottaa kantaa lakiesitykseen nyt kesäkuun aikana.

Kunnissa on jo pitkään ennakoitu uudistuksen rapauttavan entisestään heikoilla olevaa kuntataloutta. Uhka on sama Joensuussa ja maakunnan pienissä kunnissa. Nyt maakuntaliitossa on laskettu uudistuksen käytännön vaikutuksia. Tiedot ovat järkyttäviä.

Pohjois-Karjalassa oli huhtikuussa vajaat 9 000 työtöntä. Työttömyysprosentti oli laskenut 12,1:een. Se on edelleen korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Työvoiman määräksi on laskettu reilut 71 000 henkilöä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nämä luvut eivät ole olennaisia rahoitusmallin käytännön vaikutusten arvioinnissa. Painavampi syy on taustatekijöissä, joille maakunta ei itse voi juuri mitään.

Pohjois-Karjalassa työttömyys on laskennallisesti 1,2-kertainen koko maahan nähden. Työttömiä on suhteellisesti enemmän kuin työikäistä väestöä. Suuria ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten vaikea työllistyminen. Lisäksi muuttoliike, pääkaupunkiseudun imu, vetää väkeä maakunnista.

Jos ehdotettu rahoitusmalli hyväksytään, siitä hyötyy eniten Uusimaa, jossa on eniten väkeä ja myös työttömiä määrällisesti paljon.

Suurimmat kärsijät ovat Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi. Uudistuksessa valtio lupaa rahoittaa kunnille uudet tehtävät 100-prosenttisesti. Kuitenkin rahoituksen valtionosuuksien kriteerit kohtelevat kuntia eri tavalla. Pohjois-Karjalassa on laskettu, että siirtymäkauden jälkeen maakunnan kunnat häviävät 35 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvotavoite on nolla euroa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ehdotetun mallin mukaan kuntakohtaiseen valtionosuuteen vaikuttaa eniten työikäisten eli 18-64-vuotiaiden määrä kunnassa. Sen painoarvo on kaksikolmasosaa. Työttömien ja työllisyyspalvelujen piirissä olevien painoarvo on vajaa kolmannes.

Jotta rahoitus olisi oikeudenmukaisempaa, Pohjois-Karjalassa ajatellaan, että painotukset pitäisi olla toisinpäin. Määräävintä olisi työttömyyden taso ja työikäisten määrän merkitys paljon pienempää.

Kuntien taloutta rassaa moni muukin asia kuin TE-palvelujen uudistus. Pohjois-Karjalan kunnille tulee vaikeuksia Siun soten alijäämien kattamisessa. Myös hyvinvointialueen palkkaharmonisoinnin kustannukset ja valtionosuuksien leikkaus tuovat raskasta lastia. Kiinteistöverotuksen uudistuksen vaikutus pelottaa monia kuntia.

TE-palvelujen järjestämisessäkin saatetaan mennä kuntayhtymä- tai vastuukuntamalliin, joka voi helpottaa talouspaineita.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi