Blogi: Lämpöennätykset paukkuvat lauantaina myös Pohjois-Karjalassa

Föhn-tuuli tuo poikkeuksellisen lämmintä ilmaa Etelä- ja Keski-Suomeen viikonlopun aikana. Lauantaina rikottaneen mitä todennäköisimmin ajankohdan kaikkien aikojen korkein lämpötila, joka on Jomalan Södersundassa Ahvenanmaalla 12. marraskuuta 1999 mitattu 13,0 astetta.

Myös marraskuun kaikkien aikojen lämpöennätys 16,6 astetta on vaarassa. Se mitattiin kuukauden 6. päivänä Maarianhaminan lentoasemalla vuonna 2020.

^{Vuodesta 1959} alkavien Ilmatieteen laitoksen digitaalisten tilastojen mukaan 13,0 astetta tai sen ylittäviä lukemia on mitattu marraskuussa vain neljänä vuotena: 1999, 2015, 2020 ja 2021. Yli 14 astetta on ollut marraskuussa vain vuosina 2015 ja 2020 ja yli 15 astetta vain marraskuussa 2020.

Tähän mennessä marraskuiset yli 13 asteen lämpötilat ovat Jomalan vuoden 1999 lukemaa lukuun ottamatta mitattu 1.–6. päivinä eli kuukauden alussa.

Nyt jännätään, millaisiin lukemiin päästään lauantaina, joksi päiväksi ennustetaan Pohjois-Karjalaankin jopa yli 10 asteen lämpötiloja.

Maakunnan korkein tähän mennessä 9,2 astetta

Korkein marraskuun 12. päivän lämpötila Joensuun lentoasemalla Liperissä viimeisen 60 vuoden (1962–2021) aikana on ollut vuonna 1989 mitattu 9,2 astetta. Tohmajärven Kemien korkein puolestaan on vuodelta 2008, jolloin elohopea kipusi 8,8 asteeseen.

Yli viiden lämpöasteen maksimilämpötilat marraskuun 12. päivänä ovat harvinaisia Pohjois-Karjalassa, sillä Liperissä viisi astetta on ylittynyt vain yhdeksänä vuotena ja Tohmajärvellä kahdeksan kertaa viimeisen 60 vuoden aikana.

^{Tavallisempaa} on, että maksimilämpötila on päivälläkin tähän vuodenaikaan miinuksen puolella. Liperissä näin on ollut 24 vuotena ja Tohmajärvellä 23 vuotena 60:sta. Etelärannikolla Helsingin Kaisaniemessä miinuspäiviä on kertynyt 60 vuoden aikana vain 10. Siellä korkein 12. päivän maksimilämpötila 10,6 astetta mitattiin vuonna 1999.

Lumipeitteen todennäköisyys yli 50 prosenttia

Helsingin Kaisaniemessä lunta on harvoin 12. marraskuuta, mutta vuonna 1970 oli toisin. Silloin lunta oli kertynyt eteläiseen Suomeen muuta maata enemmän, Helsinkiinkin peräti 30 senttiä. Eniten lunta oli Nummi-Pusulassa, jossa lumipeitteen paksuudeksi mitattiin 50 senttiä. Lohjalla lunta oli 47 ja Suomusjärvellä 46 senttiä.

Todennäköisyys vähintään sentin lumipeitteelle on Helsingin Kaisaniemessä 12. marraskuuta vain 11,7 prosenttia, sillä lunta on mitattu seitsemän kertaa viimeisen 60 vuoden aikana.

^{Pohjois-Karjalassa} lumen esiintyminen 12. marraskuuta on huomattavasti yleisempää. Liperissä lunta on ollut 32 vuotena ja Tohmajärvellä 34 vuotena. Todennäköisyys lumipeitteelle on siis kummallakin mittausasemalla yli 50 prosenttia.

Lumisin marraskuun 12. päivä Liperissä oli ennätyskylmänä syksynä 1992, jolloin mitattiin 31 sentin nietokset. Tohmajärven lumisimmat vuodet ovat 2009 ja 2016, jolloin lumensyvyydeksi kirjattiin 19 senttiä.

2000-luvulle on ollut tyypillistä, että lumipeite harvoin pysyy maassa ennen marraskuun puoltaväliä. Kolme kertaa pysyvän lumipeitteen tulo on viivästynyt jopa tammikuun puolelle. Vuonna 2020 pysyvä lumipeite jäi lopulta tulematta paikoin maakunnan keskiosiin.

Tilastoja

12. marraskuuta 1962–2021 (60 vuotta)

Lämpimintä (maksimit)

Helsinki Kaisaniemi

1999: 10,6

2008: 10,2

2005: 9,7

1977: 9,4

2004: 9,0

2000: 8,9

1982: 8,9

1989: 8,8

Liperi Joensuun lentoasema

1989: 9,2

2014: 7,8

1986: 7,6

1982: 7,3

2004: 7,3

1977: 6,9

2005: 6,8

1967: 5,2

Tohmajärvi Kemie

2008: 8,8

1989: 8,3

2014: 8,2

1986: 7,9

1982: 7,7

2004: 7,4

1977: 7,2

2012: 5,4

Lumipeitteen paksuus 12. marraskuuta (cm)

Helsinki Kaisaniemi

1970: 30

1998: 17

2016: 16

2002: 11

2006: 4

1992: 3

Lunta 7/60 = 11,7 %

Liperi 1962–1999, Joensuu 2000–2021

1992: 31

1980: 22

2009: 21

1970: 20

1968: 16

1997: 15

Lunta 32/60 = 53,3 %

Tohmajärvi Kemie

2016: 19

2009: 19

1992: 18

1980: 18

1974: 16

1997: 15

Lunta 34/60 = 56,7 %