play

Blogi: Tasan kaksitoista vuotta sitten hikoiltiin ennätyshelteessä - Liperin SE-lukema 37,2 astetta on yhä voimassa

Vesisuihku vilvoitti hellepäivänä heinäkuun alkupuolella 2010.

Vesisuihku vilvoitti hellepäivänä heinäkuun alkupuolella 2010. Kuva: Eero Könönen

Eero Könönen

Tasan kaksitoista vuotta sitten 29. heinäkuuta 2010 oli sääjännitystä ilmassa. Hellesää oli jatkunut koko heinäkuun ajan ja oli jo selvää, että kaikkien aikojen kuukauden keskilämpöennätys menisi rikki lähes koko maassa.

Nyt kuitenkin jännättiin myös toista ennätystä. Turussa oli mitattu heinäkuussa 1914 kaikkien aikojen maksimilämpöennätys 35,9 astetta, joka oli odottanut rikkomistaan siis peräti 96 vuotta.

Venäjän jättimantereella oli jatkunut poikkeuksellisen kuuma sää jo viikkoja, ja helteistä ilmaa oli virrannut myös Suomeen lähes koko heinäkuun ajan.

Ensimmäinen hellejakso alkoi Pohjois-Karjalassakin jo 4. heinäkuuta, ja hellelukemia mitattiin aina 16. päivään asti. Kuuminta oli 12.–14. päivinä, jolloin myös 30 asteen maaginen raja rikkoutui.

Varsinainen superhelle alkoi 25. päivänä, jolloin Turun lentoasemalla päästiin 30,3 asteeseen. Siitä eteenpäin päivälämpötilat nousivat päivä päivältä. Kouvolassa mitattiin 26. päivänä 33,3 astetta ja Valtimollakin 32,5.

Päivää myöhemmin 27.7. kaikilla Itä-Suomen sääasemilla elohopea kohosi yli 30 asteen. Kuumimpina paikkoina olivat Tohmajärvi ja Puumala 31,8 asteella.

Lahti lähestyi 28. päivänä jo Turun 96 vuoden takaista lämpöennätystä, kun lukemiksi mitattiin 35,0 astetta. Ne olivat Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi korkeimmat. Tohmajärvi oli Pohjois-Karjalan lämpimin 33,1 asteella.

Mustikoista saadaan tänä kesänä mainio sato.

Mustikoista saadaan tänä kesänä mainio sato. Kuva: Eero Könönen

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ennätyskuumaa jo aamulla

Torstaina 29. heinäkuuta lämpötila oli Pyhäselän Reijolassa yöllä kolmelta 21 astetta eli trooppisissa lukemissa, mutta laski aamuyön tunteina hiukkasen 20 asteen alapuolelle.

Aamuyhdeksältä oli Reijolan havaintopisteessä jo 27 astetta. Lämpötila jatkoi ripeätä nousuaan ja kello 15:ltä jännitys tiivistyi, kun Joensuun lentoasemalla Liperissä lukemat olivat 35,8 astetta eli 0,1 asteen päässä Turun ennätyksestä.

Itse seurasin minuutti minuutilta lämpötilan nousua, ja jo seuraava ilmatieteen laitoksen antama säähavainto osoitti uuden ennätyksen synnyn. Lukemat pysyivät 37,2 asteessa yhtäjaksoisesti kello 16.20–17, jonka jälkeen vielä kello 18 mitattiin 36 astetta.

Myös Joensuun Linnunlahdella rikottiin entinen ennätys lukemin 36,8, ja laajalla alueella Itä-Suomessa entiset kaikkien aikojen lämpöennätykset näkivät päivänvalon.

Vanhan lämpöennätyksen menettäneessä Turussa oli 29. päivänä ”vain” 29,1 astetta.

Suomessa peräti 40 havaintoasemalla maksimilämpötila kipusi 29. heinäkuuta vähintään 33 asteeseen. Kaikki kymmenen lämpimintä sääasemaa olivat Itä-Suomesta:

1. Liperi Joensuun lentoasema 37,2

2. Joensuun Linnunlahti 36,8

3. Rautavaara Ylä-Luosta 35,6

4. Kuopio Ritoniemi 35,5

5. Tohmajärvi Kemie 35,4

6. Kuhmo Kalliojoki 35,4

7. Kuopio Savilahti 35,4

8. Lieksa Lampela 35,4

9. Kuopio Maaninka 35,0

10. Ilomantsi Mekrijärvi 34,9

Myös keskilämpötilassa saavutettiin kaikkien aikojen korkein noteeraus, kun Puumalan kirkonkylän Hiisivuorella päästiin 23,0 asteeseen. Lähes yhtä lämmintä (22,8) oli Kouvolan Utin lentoportintiellä sekä Utin (22,7) ja Lappeenrannan lentoasemilla (22,7).

29. päivänä on jossain päin Joensuun ympäristöä ollut vieläkin kuumempaa, sillä tuskin korkein lämpöhuippu sattuu juuri sääaseman kohdalle. Kotimittareissa oli mitattu ainakin 38 asteen lukemia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Yksinäinen eläjä kaurapellossa heinäkuun jälkipuoliskolla Pyhäselän Mulossa.

Yksinäinen eläjä kaurapellossa heinäkuun jälkipuoliskolla Pyhäselän Mulossa. Kuva: Eero Könönen

Värtsilässä 38 astetta vuonna 1914

Neuvostoliiton puolelle jääneessä Värtsilässä oli vuonna 1914 mitattu 38 astetta. Lukema on kirjattu Ilmatieteen laitoksen vuosikirjaan.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikön Heikki Nevanlinnan mukaan syy vuoden 1914 Värtsilän ennätyksen hylkäämiseen olivat tieteelliset.

– 38 asteen mittaustulos hylättiin, koska Värtsilän lukemaa ei pidetty tarpeeksi luotettavana. Turun ennätys hyväksyttiin, koska se tarkistettiin useaan kertaan ja siellä oli kunnolla viritetyt mittarit.

Pohjois-Karjalan kuumin noteeraus ennen ennätyspäivää oli Lieksassa 15. heinäkuuta 1934 mitattu 35,6 astetta. Se oli vuoteen 2010 asti myös Suomen toiseksi korkein lämpötila Turun jälkeen.

Hellettä joka toinen vuosi heinäkuun lopulla

Kävin läpi heinäkuun 29. päivän maksimilämpötilat 60 vuoden ajalta 1962-2021. Hellettä oli mitattu tuona päivänä jossain päin Suomea hieman useammin kuin joka toinen vuosi eli 31 vuotena 60:stä.

Pohjois-Karjalassa hellelukemat 29. heinäkuuta ovat olleet huomattavasti harvinaisempia. Tohmajärven Kemiessä ja Joensuun lentoasemalla Liperissä 25,1 asteeseen tai sitä korkeampiin lukemiin on päästy 12 vuonna ja Juuan Niemelässä kymmenenä vuonna.

Toiseksi kuumin heinäkuun 29. päivä oli vuonna 2003, jolloin koko maakunnassa ylitettiin 30 asteen raja. Kuumin paikkakunta oli Juuka 30,5 asteellaan ja koko Suomessa Nurmijärvi, jossa elohopea kipusi 31,5 asteeseen.

Tilastoja

Kuuminta 29. heinäkuuta 1962–2021

Joensuun lentoasema, Liperi

2010: 37,2

2003: 30,2

1994: 28,0

1980: 27,5

1986: 27,0

2014: 26,7

Tohmajärvi, Kemie

2010: 35,4

2003: 30,0

1994: 27,8

1980: 27,1

2018: 26,4

1986: 26,3

Juuka, Niemelä

2010: 34,5

2003: 30,5

1980: 27,0

1994: 26,9

2018: 26,0

2002: 25,8

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi