play

Blogi: Tulossa on kolmas perättäinen viileä vappu – viimeisin lämmin vappu on vuodelta 2008

Leskenlehdet ovat kevään ensimmäisiä kukkia Pohjois-Karjalassakin.

Leskenlehdet ovat kevään ensimmäisiä kukkia Pohjois-Karjalassakin. Kuva: Eero Könönen

Eero Könönen

Vappu on kevään merkittävin juhla, ja se on ensimmäinen askel kohti kesää. Viimeisen 30 vuoden aikana vapunpäivää on vietetty Pohjois-Karjalassa noin 10,5 asteen maksimilämpötilassa, mutta joskus sää on lämmennyt vapuksi kesäisiin lukemiin.

Viimeisen 60 vuoden aikana viisi lämpimintä vappua Pohjois-Karjalassa ovat olleet vuosina 2008, 1993, 1998, 2002 ja 1975.

Korkein pohjoiskarjalainen vapunpäivän lämpötila on Tohmajärven Kemien vuonna 2008 mitattu 21,8 astetta. Myös Joensuun lentoasemalla Liperissä ylitettiin samana päivänä 21 asteen raja kahdella kymmenyksellä.

Tämän vuoden vappupäivän maksimilämpötilat ovat jäämässä viitisen astetta normaalin alapuolelle eli noin kuuteen plusasteeseen. Tulevasta vapusta on tulossa jo kolmas selvästi keskimääräistä viileämpi.

Lumet olivat kaikonneet Pyhäselän  Reijolan aukeilta alueilta 25. huhtikuuta 2022.

Lumet olivat kaikonneet Pyhäselän Reijolan aukeilta alueilta 25. huhtikuuta 2022. Kuva: Eero Könönen

Lämpöaalto alkoi vappuna 1993

Vuonna 1993 ei lämpimästä kesäsäästä ollut vapun aikaan puutetta. Yli kolme viikkoa kestänyt lämpöaalto käynnistyi Pohjois-Karjalassa vapunaattona, kun Tohmajärvellä päästiin 19,1:een ja Liperissä 18,7 asteeseen.

Vapunpäivänä elohopea kohosi Tohmajärvellä lukemiin 20,6. Juuan Niemelän asteet olivat 20,4 ja Ilomantsin kirkonkylässä 20,2.

Tämän jälkeen jossain päin Suomea yllettiin vähintään 19 lämpöasteeseen aina 24. päivään toukokuuta asti. Pohjois-Karjalassa harvinaisen pitkän kevätlämpöaallon kuumin päivä oli 15. toukokuuta, jolloin myös helleraja paukahti rikki: Tohmajärvellä 26,3, Juuassa 26,0 ja Liperissä 25,7.

Etelä-Suomessa sää lämpeni tätäkin reippaammin, ja 20. toukokuuta Lapinjärvellä Uudellamaalla mittaus osoitti tasan 30 asteen mahtihellettä. Kaarinassa (28,3), Jokioisissa (28,2) ja Hyvinkäällä (28,1) ylittyi 28 asteen raja.

Jos toukokuun viimeinen viikko ei olisi ollut viileähkö, vuoden 1993 toukokuu olisi edelleen kaikkien aikojen lämpimin. Nyt lämpimimpien toukokuiden kärkitrio on Joensuun lentoasemalla seuraava: 2018 (keskilämpötila +13,3), 1984 (12,5) ja 1963 (12,1). Vuoden 1993 keskilämpötila-asteiksi mitattiin Joensuun lentoasemalla 11,0, kun normaali on 9,0 astetta.

Pohjoiskarjalaisia maksimilämpötilatietoja on saatavilla vain vuodesta 1959 lähtien. Sitä vastoin keskilämpötiloja on mitattu jo paljon varhemmin.

Vuonna 1897 on ollut kesäisen lämmin toukokuu, jolloin keskilämpötila kipusi Värtsilässä peräti 15,2:een ja nykyään Venäjään kuuluvassa Sortavalassa asteiksi mitattiin 14,2. Nykyisiltä maakunnan sääasemilta ei ole saatavilla keskilämpötilatietoja 1800-luvulta, mutta mitä ilmeisimmin myös muualla on rikottu tämän hetken kolmen kärkivuoden asteet.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy
Jäät alkoivat sulaa Reijolanrannasta 21. huhtikuuta 2022.

Jäät alkoivat sulaa Reijolanrannasta 21. huhtikuuta 2022. Kuva: Eero Könönen

Viimeisin lämmin vappu on vuodelta 2008

Vuonna 2008 vietettiin viimeisintä kesäistä toukokuun 1. päivää. Vielä Pohjois-Karjalaakin lämpimämpää oli muun muassa kymenlaaksolaisessa Puumalassa (23,4) sekä Keski-Pohjanmaan Kruunupyyssä (23,2) ja Kokkolassa (23,2). Vapun lukemat olivat yli kymmenen astetta keskimääräisiä maksimilämpötiloja korkeammat.

Lämpöaalto alkoi jo huhtikuun 29. päivänä, jolloin Kemiönsaaressa päästiin 21,2 asteeseen. Pohjois-Karjalan lämpimin päivä oli 4. toukokuuta, jolloin Juuassa mitattiin 22,3 ja Tohmajärvellä 22,2 astetta.

Viimeisen 30 vuoden (1992-2021) aikana vapunpäivän maksimilämpötilojen keskiarvo on Tohmajärvellä 11,0, Joensuun lentoasemalla 10,2 ja Ilomantsissa 9,9 astetta.

Meri on vielä kylmä toukokuun alussa ja esimerkiksi rannikkosääasemalla Helsingin Kaisaniemessä maksimilämpötilojen keskiarvo on vapunpäivänä vain pari kymmenystä Tohmajärveä korkeampi. Hämeessä ja Kouvolan seudulla maksimilämpötilat ovat sitten jo noin asteen korkeampia.

14 vuoden takaisista vapunajan tunnelmista olen kirjoittanut säävihkooni 30.4. – 1.5.2008 näin:

”Terminen kesä taisi alkaa eilen 29.4., kun keskilämpötila ylitti 10 asteen rajan. Huhtikuu loppui kesäkeleissä. Koko päivän oli aurinkoista ja kesäisen lämmintä, mutta Pohjois-Karjalassa ei vielä aivan ylitetty 20 asteen rajaa. Lämpimintä oli Porissa, jossa mitattiin 23,4 astetta. Vappua saadaan viettää tänä vuonna loistokeleissä.

Tänään oli lämpimin vapunpäivä 36 vuoden sääkirjan pitoni aikana. Maksimilämpötila oli syntymäkodissani Pyhäselän Kuusvaaralla 22 astetta ja Reijolassa 21 astetta. Pohjanmaalla oli päästy ainakin 23 asteeseen. Koko päivän oli aurinkoista.”

Melko lämmintä lähihistorian vappua vietettiin myös vuonna 2016, jolloin Ilomantsissa yllettiin 17,7 asteeseen ja vuonna 2019, jolloin Tohmajärven maksimilukemat olivat 15,7 astetta.

Talvi jatkui vappuna 1981

Lunta on ollut vain muutamina vapunpäivinä Pohjois-Karjalassa viimeisen 30 vuoden aikana, mutta 41 vuotta sitten vuonna 1981 vappua vietettiin kunnon talvikeleissä. Maksimilämpötila jäi 1.5.1981 Ilomantsissa -0,3:een, Joensuun lentoasemalla 1,4:ään ja Tohmajärvellä 2,0 asteeseen.

Maisema oli muutenkin kaikkea muuta kuin kesäinen. Lumipeite oli Ilomantsin kirkonkylässä 67, Joensuun lentoasemalla 66 ja Tohmajärvellä 59 senttiä.

Ilmastonmuutos näkyy myös vapunpäivien selvänä lämpenemisenä. Helsingin Kaisaniemen pitkässä (1845-2021) säähistoriassa 20 kylmimmän vapunpäivän joukkoon mahtuu vain neljä otosta vuosilta 1901-2019. Kaikki loput eli 16 kylmintä vapunpäivää 20:sta ovat vuosilta 1845-1900.

Huhtikuusta tulossa hieman normaalia viileämpi

Tämän vuoden huhtikuusta on tulossa hieman normaalia viileämpi. Alkukuun perusteella eroa normaaliin näytti tulevan jopa useita asteita, mutta viimeisen vajaan kahden viikon keskimääräistä lämpimämmät kelit ovat nostaneet keskilämpötilan lähelle normaalia.

Pyhäselän Reijolassa keskilämpötila on 25. päivän jälkeen +1,7, Ilomantsin Pötsönvaarassa +1,6 ja Joensuun Linnunlahdella +1,5 astetta. Joensuussa lukema jää puolisen astetta normaalista, mutta on Ilomantsissa suunnilleen keskiarvon mukainen.

Etelärannikolla huhtikuusta on samoin tulossa keskilämpötilan mukaan lähes normaali. Helsingin Kaisaniemessä keskilämpötila on +4,2 astetta, joka jää 0,2 astetta huhtikuun lopullisesta keskiarvosta. Pohjois-Suomessa on ollut keskimääräistä lämpimämpää. Sodankylän keskilämpötila +0,5 astetta on lähes 1,5 astetta keskiarvoja korkeampi.

TILASTOJA:

Vapunpäivän (1.5.) sää


Maksimilämpötilat:


Lämpimimmät vapunpäivät:


Helsinki Kaisaniemi (1845-2021):


1998: 19,3


1934: 19,0


1987: 18,9


1984: 17,8


1894: 17,4


1993: 16,6


1990: 16,4


1953: 16,1


2008: 16,0


1940: 15,8


1937: 15,6


1975: 15,6


1918: 15,5


2002: 15,5


1966: 15,2


1921: 15,1


2016: 14,9


1890: 14,8


1931: 14,5


2019: 14,4


Ilomantsi (kirkonkylä 1959-1999, Mekrijärvi 2000-21):


1993: 20,2


2008: 19,5


1998: 19,2


2002: 18,9


1975: 18,0


2016: 17,7


1987: 17,5


1959: 16,3


2006: 15,1


1963: 14,7


2009: 14,7


1960: 14,4


2001: 13,7


1985: 13,1


1984: 12,9


Liperi, Joensuun lentoasema (1959-2021):


2008: 21,2


1993: 19,3


2002: 19,1


1998: 18,7


1975: 18,3


1959: 15,5


2006: 15,5


2009: 15,3


1987: 15,0


1984: 14,9


1963: 14,3


1985: 14,0


2016: 14,0


2019: 13,8


1960: 13,5


1991: 13,5


Tohmajärvi Kemie (1959-2021):


2008: 21,8


1993: 20,6


1998: 20,2


2002: 20,1


1975: 19,3


1987: 17,9


2016: 16,9


2006: 16,7


1959: 16,5


1985: 15,7


2019: 15,7


2009: 15,7


2001: 15,5


2004: 15,3


1984: 14,3


Kylmimmät vapunpäivät (1.5.):


Helsinki Kaisaniemi (1845-2021):


Maksimilämpötila:


1852: 1,5


1886: 2,0


1864: 2,9


1893: 3,0


1859: 3,1


1929: 3,1


1981: 3,1


1873: 3,3


1913: 3,3


1861: 3,4


1856: 3,8


1881: 3,8


1909: 4,0


1935: 4,0


1871: 4,1


Ilomantsi (kirkonkylä 1959-1999, Mekrijärvi 2000-21):


1981: -0,3


1967: 0,9


1995: 2,6


1980: 2,9


1961: 3,1


2000: 3,2


1969: 3,4


2005: 4,0


2014: 4,1


1971: 4,7


2021: 4,7


1997: 4,8


1976: 5,0


2007: 5,1


2020: 5,7


Liperi, Joensuun lentoasema (1959-2021):


1981: 1,4


1967: 2,3


1995: 2,7


1969: 3,0


2005: 3,3


1961: 3,6


2000: 4,2


1965: 4,4


1980: 4,5


1971: 4,7


1999: 5,0


1976: 5,0


1997: 5,2


2014: 5,2


2021: 5,2


Tohmajärvi Kemie (1959-2021):


1981: 2,0


1995: 2,5


2005: 3,7


1980: 4,1


1967: 4,2


1997: 4,3


1961: 4,4


1969: 4,7


1976: 4,9


2000: 4,9


1965: 5,1
1971: 5,2


1999: 5,2


2021: 5,4


2007: 5,8


Eniten lunta vapunpäivänä:


Helsinki Kaisaniemi (1914-2021):


1941: 27 senttiä


1917: 5


1929: 5


Muina vuosina Helsingissä ei lunta 1.5.


Ilomantsi (kirkonkylä 1959-1999, Mekrijärvi 2000-2021):


1981: 67 senttiä


1992: 48


1971: 55


1997: 39


1988: 34


1974: 32


1966: 30


1995: 27


1996: 26


1985: 23


2017: 23


Lumettomia vapunpäiviä 41


Liperi, Joensuun lentoasema (lentoasema 1959-1999, Joensuu Pyhäselkä 2000-2021):


1981: 66 senttiä


1971: 49


1985: 45


1966: 42


1988: 40


1992: 29


1997: 25


1974: 23


1961: 22


1970: 17


Lumettomia vapunpäiviä 45


Tohmajärvi Kemie (1959-2021):


1981: 59


1971: 50


1992: 41


1966: 31


1961: 22


1985: 22


1974: 21


1976: 19


1988: 19


1970: 10


Lumettomia vapunpäiviä 49

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi