Sääblogi: Helmikuu oli lopulta yli kaksi astetta normaalia leudompi – Föhn-virtaukset toivat keväistä lämpöä myös Pohjois-Karjalaan

Helmikuusta tuli erityisesti Länsi-Suomessa ja rannikkoseudulla selvästi keskimääräistä leudompi. Föhn-virtaukset lämmittivät helmikuista talvisäätä useaan otteeseen kuukauden aikana.

Pohjois-Karjalaan läntiset tuulet pääsivät vaikuttamaan vähemmän, mutta 13. päivän huippuleuto puhallus nosti lämpötilan maakunnassakin 3–4 asteen välille. Samana päivänä mitattiin Kaarinan Yltöisissä Lounais-Suomessa kuukauden korkeimmaksi lämpötilaksi 9,1 plusastetta.

^{Myös Pohjois-Karjalaan} näytti tulevan kaikkien aikojen viiden leudoimman joukkoon yltävä helmikuu, mutta 20. päivänä alkanut napakka pakkaskausi pudotti keskilämpötilaa parilla asteella. Silti helmikuu oli lopulta koko maakunnassa yli kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Maakunnan virallisten sääasemien korkein keskilämpönoteeraus oli Joensuun Linnunlahden -6,1 astetta, josta Liperissä sijaitseva Joensuun lentoasema jäi 0,1 astetta. Tohmajärven Kemien lukema oli -6,4 astetta. Liperin ja Tohmajärven 30 vuoden (1991–2020) keskiarvo on -8,6 astetta.

^Maakunnan itäisimmissä osissa keskilämpötila jäi Joensuun seudun lämpötiloista noin asteella: Juuan Niemelässä ja Lieksan Lampelassa mitattiin -7,2 astetta ja Ilomantsin Pötsönvaarassa -7,1 astetta.

Helmikuun ja samalla tämän talven tähän mennessä kovimmat maakunnan pakkaset mitattiin 22.–23. päivinä, kun Juuan Niemelässä elohopea laski -30,5:een ja Tohmajärven Kemiessä -30,0 asteeseen.

Leudoin helmikuu oli vuonna 1990

Kaikkien aikojen selvästi leudoin helmikuu oli vuonna 1990, jolloin keskilämpötila hipoi maakunnassa nollaa. Alkutalvena satanut paksuhko lumipeite hupeni merkittävästi, kun Tohmajärven lukema oli -0,2 sekä Lieksassa, Liperissä ja Valtimolla -0,5 astetta.

Myös kolme vuotta sitten vuonna 2020 oli harvinaisen leuto helmikuu, joka päätti kaikkien aikojen lämpimimmän talven. Helmikuun puolenvälin jälkeen lumipeite kaikkosi maakunnan keskiosista ja esimerkiksi Joensuun lähellä Reijolan peltoaukeat olivat 19. päivänä lumettomat. Lunta tosin saatiin vielä kuukauden lopulla hiihtämiseen asti.

Talvi 2022–23 oli keskimääräistä leudompi

Talvikuukausien (joulu-, tammi- ja helmikuu) keskilämpötila kipusi tänä vuonna huolimatta helmikuun lopun pakkasista selvästi normaalia korkeammaksi. Helsingin Kaisaniemessä (vertailujakso 1844–2023) talvi oli 17:nneksi lämpimin astein -1,2.

Joensuun lentoasemalla (1955–2023) talvi (-5,2) sijoittuu 10:nneksi ja Tohmajärven Kemiessä (1927–2023) 13:nneksi leudoimpia talvia listattaessa.

Lunta eniten Nurmeksessa

Lumipeitteen paksuudessa oli kymmenien senttien eroja eri puolilla maakuntaa maaliskuun alussa. Eniten lunta oli Nurmeksen Mujejärvellä 69 sentin verran, josta lukemasta Kiihtelysvaaran Huhtilampi jäi sentin ja Ilomantsin Pötsönvaara kaksi senttiä.

Vähiten lunta oli Lieksan Lampelassa, jossa mitattiin 35 sentin nietokset. Valtimon kirkonkylässä päästiin hiihtämään 43:n ja Joensuun Linnunlahdella 46 sentin lumipeitteellä.

Tilastoja

Helmikuu 2023, keskilämpötila (suluissa normaali kuukauden keskilämpötila)

Joensuu, Reijola -5,9

Joensuu, Linnunlahti -6,1

Liperi, lentokenttä -6,2 (-8,6)

Tohmajärvi, Kemie -6,4 (-8,6)

Liperi, Tuiskavanluoto -6,5

Ilomantsi, Mekrijärvi -6,8 (-9,0)

Nurmes, Valtimo -7,0 (-9,4)

Ilomantsi, Pötsönvaara -7,1

Juuka, Niemelä -7,2 (-9,5)

Lieksa, Lampela -7,2 (-9,4)

Muu Suomi

Helsinki, Kaisaniemi -1,3 (-3,8)

Sodankylä, Tähtelä -8,8 (-12,1)

Lämpimimmät talvet

Helsinki Kaisaniemi (1844–2023)

1. 2019-20: +2,3

2. 2007-08: +1,4

3. 1924-25: +1,0

4. 1929-30: +0,3

5. 2014-15: +0,0

… 17. 2022-23: -1,2

Tohmajärvi Kemie (1927–2023)

1 .2019-20: -1,8

2. 2007-08: -2,6

3. 1960-61: -4,1

4. 1948-49: -4,4

5. 1974-75: -4,5

13. 2022-23: -5,3

Liperi, Joensuun lentoasema (1955–2023)

1. 2019-20: -2,1

2. 2007-08: -2,9

3. 1960-61: -4,6

4. 1974-75: -4,6

5. 1994-95: -4,7

10. 2022-23: -5,2