Blogi: Toukokuun alku on ollut tänä vuonna normaalia viileämpi – Ilomantsissa vuosi sitten huima hellepiikki

Kun vuosi sitten toukokuussa päästiin Pohjois-Karjalassa nauttimaan jopa neljästä hellepäivästä, tänä vuonna yli 25 asteen maksimilämpötiloja saadaan odottaa ainakin kuun loppuun.

Helle saapui maakuntaan vuosi sitten harvinaisen aikaisin, sillä 25 asteen raja ylittyi jo 12. päivänä. Päivää myöhemmin päästiin Tohmajärvellä 28,4 asteeseen ja Joensuun lentoasemalla Liperissä 27,2:een.

Muutaman hieman viileämmän päivän – tosin silloinkin yli 20-asteisen sään – jälkeen todellinen superhelle saapui maan itäisimpiin osiin 19. päivänä. Koko Suomen kuumin kolkka löytyi itärajan pinnasta, Ilomantsin Pötsönvaarasta, jossa hätyyteltiin kaikkien aikojen toukokuun lämpöennätystä.

Idästä tulvahti Pohjois-Karjalaan paahtavaa ilmamassaa, ja elohopea kipusi Pötsönvaarassa peräti 30,8 asteeseen. Myös Lieksan Lampelassa ylittyi 30 asteen raja kahdella kymmenyksellä.

Lukema on kaikkien aikojen korkein Pohjois-Karjalassa toukokuussa mitattu, ja se jäi vain 0,2 astetta Uudellamaalla Lapinjärven Ingermanninkylässä kirjatuista SE-asteista, jotka mitattiin kahtena päivänä 30. ja 31. toukokuuta vuonna 1995.

Kuun loppu oli vuosi sitten keskimääräistä viileämpi, ja toukokuun normaali keskilämpötila ylitettiin eri puolilla maakuntaa lopulta vain noin asteella.

^{Tänä vuonna huippuhelteistä} on voitu vain uneksia, eivätkä ne näin aikaisin toukokuussa ole edes todennäköisiä. Kevätkuukausien (maalis-huhti-touko) tähän mennessä lämpimin päivä maakunnassa oli lauantaina äitienpäivän aattona, jolloin Tohmajärvellä yllettiin 17,7:ään ja Joensuun lentoasemalla 16,9 asteeseen.

Missään päin Suomea ei ole vielä tänä keväänä päästy edes 20 asteeseen. Valtakunnan korkein kevään lämpötila mitattiin perjantaina 6. toukokuuta, jolloin Mikkelin lentoasemalla lukemat pysähtyivät 18,6:een.

Hellepäivien todennäköisyys toukokuussa on edelleen vain noin 10 prosentin luokkaa, vaikka helteet ovatkin yleistyneet takavuosiin verrattuna. Kaikkien aikojen helteisin toukokuu on vuodelta 2018, jolloin jossain päin Suomea helleraja ylittyi peräti 14 päivänä. Myös kuukauden keskilämpötila kipusi Etelä- ja Keski-Suomessa kaikkien aikojen korkeimmaksi.

^{Jos 2000-luvun toukokuita} verrataan 1800-luvun toukokuihin, nykytoukokuiden ero vaikkapa noin 150 vuoden takaisiin on valtaisa.

Helsingin Kaisaniemessä, josta on keskilämpötilatietoja aina 1840-luvulta lähtien, kymmenen kylmimmän joukkoon mahtuu seitsemän toukokuuta 1800-luvulta. Viimeisin kymmenen kärkeen yltävä kylmä toukokuu on lähes 70 vuoden takaa vuodelta 1955.

Helsingin selvästi kylmin toukokuu on nälkävuodelta 1867, jolloin keskilämpötilaksi mitattiin 1,8 astetta. Myös vuosien 1864 ja 1866 toukokuut olivat erittäin kylmiä.

Mitä ilmeisimmin myös Pohjois-Karjalassa maataloudesta elänyt väestö on ollut 1860-luvulla vaikeuksissa kevätkylvöjen kanssa ja kasvukausi on jäänyt lyhyeksi. Myös kesäkuun hallat olivat yleisiä 1800-luvulla, minkä seurauksena oraalle noussut vilja on tuhoutunut. 1860-luvun nälkävuodet ovat jääneet historiaan, ja niiden esiintyminen voidaan siis päätellä jo näin tilastojenkin perusteella.

Harvinaisena poikkeuksena on vuosi 1897, jolloin toukokuu on ollut huikean lämmin. Helsingissä kuukausi sijoittuu kolmanneksi vuosien 2018 ja 2016 jälkeen. Pohjois-Karjalasta löytyy tuolta vuodelta keskilämpötilatieto eteläisimmästä kolkasta eli Värtsilästä, jossa päädyttiin peräti 15,2 asteen keskilämpötilaan.

Tohmajärven Kemien yhtäjaksoinen havaintosarja alkaa vuodesta 1927, josta lähtien lämpimin toukokuu on ollut vuonna 2018 keskilämpöastein 12,8. Joensuun lentoasemalla samana vuonna oli vielä puoli astetta lämpimämpää.

Tänä vuonna noista lukemista on kuukauden ensimmäisen viikon jälkeen jääty vielä kauas. Lämpimintä on ollut Tohmajärvellä, jossa keskilämpötilaksi on mitattu 5,6 astetta. Jäät odottavat vielä lähtöään Pyhäselästä, joten Liperin Tuiskavanluodon järviaseman lukema 2,2 astetta on odotetun alhainen.