Sääblogi: Vuonna 1987 vietettiin säähistorian kylmintä tammikuuta – Pohjois-Karjala Suomen kylmyysnapana viisi päivää

Viimeisen viikon aikana päivälämpötilat ovat pysytelleet Pohjois-Karjalassakin plussan puolella, ja tammikuusta on tulossa yksi kaikkien aikojen leudoimmista. Kuukauden keskilämpötila on Joensuun lentoasemalla Liperissä 19. päivän jälkeen -4,9 astetta, joka on lähes neljä astetta normaalia koko tammikuun keskilämpötilaa korkeampi.

Toisin oli 1980-luvulla, jolloin kahtena tammikuuna, 1985 ja 1987, lämpötilat vajosivat hyytäviin lukemiin. Suomen tilastoidussa säähistoriassa ei ole ollut yhtä kylmää kuin tammikuussa 1987. Kuukauden keskilämpötila useimmilla Pohjois-Karjalan sääasemilla sekä myös etelärannikolla Helsingin Kaisaniemessä oli kaikkien aikojen alhaisin.

Helsingissäkin pakkasennätyksiä vuonna 1987

Helsingissä, josta on pisin (1844–2022) tilastoitu lämpötilahavaintojen sarja, saavutettiin alimman keskilämpötilan (-16,5) lisäksi myös havaintoaseman alin minimilämpötila -34,3 astetta.

Hyytävän kylmä ilma levisi Suomeen Siperiasta, jossa Jakutian alueella mitattiin jopa -64 asteen lukemia. Olin kirjoittanut säävihkooni 7. ja 8. tammikuuta 1987 seuraavasti:

”Yhä kylmempää. Talven tähänastiset pakkasennätykset rikottiin jo aamulla, jolloin mitattiin omassa havaintopisteessäni Pyhäselän Satulavaarassa -36 astetta, mutta myöhäisen iltapäivän ja illan lukemat antavat ounastella seuraavaksi päiväksi jopa -40:tä. Silloin oltaisiin Pohjois-Karjalan etelä- ja keskiosissa lähes vuosisadan ennätyskylmyydessä. (7.1.)

”Kylmin päivä Pyhäselässä ja paikoin muuallakin Pohjois-Karjalassa yli 20 vuoteen. Lämpötila laski -40 asteen alapuolelle. Vain vuonna 1966 helmikuussa on ollut viimeisten vuosikymmenien aikana yhtä hyytävää. Juuassa mitattiin tänä aamuna -44 astetta, jota kylmempää (-45,5) oli vain Sallan Naruskassa. Pyhäselän kotimittarit olivat näyttäneet aamulla paikoin -45 astetta. Omassa havaintopisteessäni Satulavaarassa oli -41 astetta.

Pakkanen on ollut yksi päivän pääuutisista. Myös Kaakkois-Suomessa mitattiin tänään vuosisadan pakkasennätyksiä, minkä johdosta Saimaan kanava oli jäätynyt, ja sen myötä yhdeksän alusta oli jäänyt kiinni jäihin. Tällaista ei ollut sattunut aiemmin.” (8.1.)

Juuassa kuusi päivää hirmulukemia

Pohjois-Karjala oli 9. päivästä 13. päivään Suomen kylmintä aluetta. Juuan -44,0 astetta oli 8. päivänä valtakunnan toiseksi kylmin lukema. Sen jälkeen hyytävin ilma nauliutui maakunnan päälle, ja Pohjois-Karjalan sääasemat komeilivat kylmyyskärjessä viisi päivää peräkkäin: Juuka -44,3 (9.1.), Juuka -43,7 (10.1.), Juuka -42,2 (11.1.), Tohmajärvi -42,1 (12.1.), Tohmajärvi -42,4 (13.1.).

Joensuun lentoasemalla Liperissäkin oli huippukylmää, mutta siellä ei -40 asteen raja mennyt aivan rikki. Lentoaseman alin lukema mitattiin 12. päivänä, jolloin kirjaukseksi tuli -38,5 astetta.

”Ei vielä lauhtumista huippupakkasiin Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Karjala oli aamun säätietojen mukaan entistä selvemmin Suomen kylmintä aluetta: Tohmajärvi -42, Ilomantsi -40, Joensuu -38, Lappeenrantakin -36.  Aivan maan pohjoisosiin pääsi Atlantilta lauhaa ilmaa, ja niinpä Utsjoella oli aamulla lähes ”kesäiset” lukemat -4 astetta.

^{Lähes kaikilla} sääasemilla Etelä- ja Keski-Suomessa saavutettiin tammikuun kymmenen ensimmäisen vuorokauden keskilämpötilassa kaikkien aikojen alimmat arvot: esimerkiksi Helsingissä -26, Vaasassa -29 ja omassa mittauspisteessäni -30,9 astetta.

Kireimpien pakkasten ennustellaan lopultakin olevan ohi, sillä sekä etelästä että pohjoisesta pääsee lauhempaa ilmaa tänne pakkasnavalle maan keskiosiin.” (12.1.)

Ja ohi ne olivatkin, vaikka sää pysyi suhteellisen kylmänä myös tästä eteenpäin. Pakkanen kiristyi vielä loppukuun aikana pariin otteeseen niin, että Juuassa lämpötila laski 29. päivänä jälleen -40:n alapuolelle.

^Useimpien Pohjois-Karjalan sääasemien keskilämpötila laski tammikuussa 1987 kaikkien aikojen ennätykseen. Juuan Niemelässä, joka oli maakunnan kylmin havaintoasema, vuonna 1985 oli tosin vielä kaksi kymmenystä kylmempää keskilämpöastein -24,5 (1987) ja -24,7 (1985). Juuassa alitettiin -40 asteen raja tammikuussa 1987 kaikkiaan kuutena, Tohmajärvelläkin viitenä päivänä.

Tohmajärvellä (-23,6) ja Joensuun lentoasemalla (-22,3) tammikuu 1987 on ollut selvästi kaikkien aikojen kylmin kuukausi, eikä noita lukemia rikottane tulevaisuudessakaan.

^2000-luvulla kylmintä on tammikuussa ollut vuonna 2010, jolloin Juuassa päästiin -17,7:ään, Tohmajärvellä -17,4:ään ja Liperissä -16,7 keskilämpöasteeseen. Lähes yhtä kylmää on ollut myös vuosien 2003 ja 2016 tammikuussa.

Maakunnan sääasemien kylmin helmikuu oli vuonna 1985, jolloin Juuan Niemelässä mitattiin keskilämpötilaksi -21,7, Lieksan Lampelassa -20,3 ja Tohmajärvellä -20,1 astetta. Vuonna 1985 hytistiin kireässä pakkassäässä siis noin kaksi kuukautta yhteenmenoon.

Talvisotavuonna 1940 myös helmikuu oli tammikuun tavoin huippukylmä: Tohmajärven keskilämpöasteiksi mitattiin -18,0.

Sotavuosien tammikuut kylmimpien joukossa

Sotavuosien talvien muistellaan olleen kylmiä, eivätkä muistelukset menekään harhaan. Helsingin Kaisaniemessä heti tammikuun alussa oli varsin kylmää säätä.

Uudenvuodenpäivänä keskilämpötila oli -15,2 ja reipas pakkassää jatkui aina 10. päivään asti. Sen jälkeen oli kuusi hieman leudompaa päivää, joista 12. ja 13. päivinä keskilämpötila nousi jopa plussan puolelle.

Tammikuun 15. päivänä pakkanen kiristyi rajusti ja päivän alimmat lämpötilat olivat 15.–18. päivinä -30 asteen alapuolella.  Kylmin päivä oli 17. tammikuuta, jolloin minimilämpötila vajosi yhteen Helsingin säähistorian alimmista lukemista, -32,9 asteeseen.

^{Kuinka kylmää} on sitten ollut sisämaassa, Itä- ja Kaakkois-Suomessa, joissa käytiin talvisodan taisteluja. Yleensä minimilämpötilat poikkeavat Helsingin lämpötiloista Pohjois-Karjalassakin selkeän pakkasjakson aikana lähes kymmenellä asteella kylmempään suuntaan.

Kylmempää on Helsingin Kaisaniemessä mitattu tiettävästi siis vain 10. tammikuuta 1987, jolloin elohopea vajosi -34,3 asteeseen.

Myös tammikuun lopussa (19.–31.1.) oli reipasta pakkassäätä, vaikka alimmat lämpötilat jäivätkin kuun puolivälin huippulukemista.

^Helsingin Kaisaniemessä toiseksi kylmin tammikuu on ollut sotavuonna 1942, jolloin keskilämpötila vajosi -15,9 asteeseen ja kolmanneksi hyisintä oli vuonna 1861, jolloin asteet olivat -15,3.

Talvi- ja jatkosotavuosina oli siis kylmiä tammikuita, mutta Helsingissä suurin osa kylmimmistä tammikuista on 1800-luvulta. Tohmajärvellä (vertailutietoja 1927–2023) tammikuu 1942 on ollut viidenneksi jäätävin (-20,7) ja välirauhan tammikuu 1941 (-18,3) sekä talvisodan tammikuu 1940 (-17,8) ovat sijoilla kuusi ja seitsemän kylmimpiä tammikuita listattaessa.

Tilastoja

Tammikuu 1987

Kylmimmät tammikuut

Liperi, Joensuun lentoasema (1955–2021), normaali -8,6 (1991–2020)

1987: -22,3

1968: -21,8

1985: -21,2

1966: -20,0

1982: -17,4

1969: -16,8

2010: -16,7

1976: -16,2

2016: -16,2

2003: -15,5

1967: -15,0

1963: -14,5

Helsinki, Kaisaniemi (1844–2021), normaali -3,1 (1991–2020)

1987: -16,5

1942: -15,9

1861: -15,3

1850: -14,4

1862: -14,4

1985: -13,9

1867: -13,6

1893: -13,2

1875: -13,1

1941: -12,7

1968: -12,7

1940: -12,4

Tohmajärvi, Kemie

Minimilämpötilat päivittäin tammikuussa 1987, (kuukauden keskilämpötila -23,6 astetta, normaali -8,6)

1. -27,6

2. -30,0

3. -26,8

4. -32,6

5. -33,5

6. -34,0

7. -35,9

8. -40,4

9. -40,6

10. -40,2

11. -39,5

12. -42,1

13. -42,4

14. -34,4

15. -22,5

16. -21,7

17. -17,5

18. -19,4

19. -20,5

20. -21,8

21. -6,3

22. -7,8

23. -21,3

24. -32,3

25. -20,1

26. -17,8

27. -25,7

28. -33,4

29. -36,4

30. -26,9

31. -27,0