Inflaatio hidastui tammikuussa 8,4 prosenttiin – huipputaso jäi jo taakse

Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 8,4 prosentin tahtia, kertoo Tilastokeskus. Inflaatio hidastui siten hieman joulukuusta, jolloin se oli 9,1 prosenttia.

Inflaation hidastuminen joulukuusta tammikuulle johtui muun muassa sähkön hinnan lievemmästä noususta.

Kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu sekä dieselin kallistuminen. Samalla hintojen nousua hillitsi eniten omakotitalokiinteistöjen ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.

^{Euroalueella käytetyn} inflaatiomittarin mukaan Suomen inflaatio oli tammikuussa 8,5 prosenttia. Tämä indeksi poikkeaa Tilastokeskuksen indeksistä siinä, että mukana ei ole muun muassa omistusasumista, luottojen korkoja tai rahapelejä.

Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon ekonomisti Juho Keskinen totesi tammikuun lukujen kertovan, että suomalaiset kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti, kun ansiot eivät pysyneet inflaation kyydissä. Tänä vuonna kehitykseen on luvassa helpotusta.

–  Tänä vuonna palkkakierrokset nostavat ansiotasoa ja inflaatio hellittää, jolloin ostovoima säilyy paremmin. Ensi vuonna ansioiden puolestaan ennustetaan kohoavan inflaatiota enemmän, jolloin kuoppaa päästään kuromaan jo kiinnikin, Keskinen toteaa kommentissaan.

^{Kova inflaatio} merkitsee, että asuntojen reaalihinnat jatkavat sukeltamistaan, kun niitä verrataan yleiseen inflaatio- ja palkkakehitykseen.

Asumisen kulut sitä vastoin nousivat reippaasti, sillä asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.

–  Leuto talvi tuo nyt osaltaan helpotusta energiakuluihin, mutta korkomenot kasvavat kovaa kyytiä, kun korontarkistuspäivät koittavat yhä useammalle.

Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan indeksistä. Nämä kustannukset nousivat tammikuussa 11,8 prosentin tahtia, mikä johtui erityisesti lämmitysenergian kallistumisesta ja korkokustannusten noususta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist totesi vuorostaan lukujen osoittavan, että inflaatiohuippu on taittunut.

–  Oikea kysymys onkin, koska päästään lähelle normaalitahtia? Se ei ole vielä lainkaan selvää, Appelqvist pohdiskeli tviittiketjussa.

^{Inflaatio hidastui} tammikuussa myös länsinaapurissa, kertoo uutistoimisto TT. Tahti pysyi kuitenkin selvästi Suomen kehitystä rajumpana, sillä kuluttajahinnat nousivat 11,7 prosenttia. Joulukuussa nousua kertyi 12,3 prosenttia.

Ruuan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio kiihtyi kuitenkin 8,7 prosenttiin, oltuaan joulukuussa 8,4 prosenttia. Luvut ennakoivat hankalaa tasapainottelu Ruotsin keskuspankille, joka yrittää taltuttaa sitkeää inflaatiota. Sitä kiihdyttää kruunun poikkeuksellinen heikkous. Ruotsin korkea korkotaso painaa jo maan talouskasvua.