play

Älylaitteiden ympäristövaikutukset ovat mittavia ja ne tiedetään, mutta ne eivät paina ostopäätöksiä tehtäessä

Tutkimuksen mukaan eurooppalaisessa kotitaloudessa on keskimäärin 72 sähkö- ja elektroniikkalaitetta, joista 11 on rikki tai muuten pois käytöstä. Lehtikuva / Olivia Ranta

Tutkimuksen mukaan eurooppalaisessa kotitaloudessa on keskimäärin 72 sähkö- ja elektroniikkalaitetta, joista 11 on rikki tai muuten pois käytöstä. Lehtikuva / Olivia Ranta

STT-Lehtikuva

Kuluttajat eivät juuri mieti ympäristövaikutuksia, kun he tekevät päätöksiä hankkia uusia älylaitteita, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen Syken haastattelututkimuksesta. Tärkeimpiä tekijöitä päätöksiä tehdessä ovat suorituskyky, hinta, käyttöjärjestelmä ja brändi.

Älylaitteissa käytetään kuitenkin monia harvinaisia metalleja, joiden louhinta, käyttö ja kierrätys aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia ja haasteita.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) toteaa, että laitteissa käytetyt raaka-aineet on hankala saada uuteen käyttöön, koska määrät ovat pieniä eikä laitteita ei ole suunniteltu kierrätettäviksi.

Syke, GTK, Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkivat digitalisaation luonnonvaratarpeita Sitran rahoittamassa hankkeessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Käytettyjä laitteita kyllä kerätään kasvavia määriä, mutta raaka-ainepulaa ei laitteiden kierrättäminen ratkaise.

–  Yhteen laitteeseen tarvitaan kymmeniä mineraaleja ja metalleja, mutta useita niistä hyvin pieniä määriä. Tämä hankaloittaa niiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, sanoo GTK:n erikoisasiantuntija Toni Eerola tiedotteessa.

Yleistä on, että älylaitetta käytetään 2–3 vuotta, minkä jälkeen se vaihdetaan uuteen, vaikka vanha vielä toimisikin.

–  Kierrätettävyys tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa valmistamalla metalliseoksia, joista myöhemmin saadaan metallit eroteltua kierrätykseen. Luonnollisesti tärkeää on myös, että itse laitetta voidaan käyttää mahdollisimman pitkään ja se olisi myös korjattavissa, Eerola sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Elektronisten laitteiden määrä on kasvussa. Tutkimuksen mukaan eurooppalaisessa kotitaloudessa on keskimäärin 72 sähkö- ja elektroniikkalaitetta, joista 11 on rikki tai muuten pois käytöstä.

Ongelmat tiedetään, mutta ne eivät vaikuta ostopäätöksiin

Syken erikoistutkija Susanna Horn toteaa, että haastattelututkimuksen perusteella kuluttajat kysyvät varsin harvoin puhelimen valmistajan tai raaka-ainetoimittajien vastuullisuudesta, vaikka kysymykset ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Monet kyselivät kuitenkin laitteen elinkaaresta ja korjattavuudesta sekä akun elinkaaren pituudesta ja vaihdettavuudesta. Samalla kiinnostus hankkia käytettyjä laitteita on kasvussa.

Vastauksissa korostuivat taloudelliset hyödyt, eivät ensisijaisesti ympäristökysymykset. Trendi on kuitenkin lupaava, sillä nämä tekijät parantavat myös älylaitteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia, Horn sanoi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Elektroniikassa pätee yhä tietty kognitiivinen dissonanssi, joka tarkoittaa, että vaikka käyttäjät ovat tietoisia laitteisiin liittyvistä vastuullisuusongelmista, ne eivät vaikuta ostopäätöksiin, Horn sanoo tiedotteessa.

Tämä voi Hornin mukaan johtua kokonaiskuvan ja tiedon puuttumisesta esimerkiksi siitä, mitkä elinkaaren vaiheet vaikuttavat ympäristöön eniten, kuinka mitata sosiaalisia vaikutuksia, mikä on yksittäisten valmistajien kestävyysväitteiden läpinäkyvyys ja luotettavuus ja ennen kaikkea se, miten paljon omilla päätöksillään näihin voi vaikuttaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi