play

Elinkeinoelämän järjestöt syyttävät hyvinvointialueita hankintalain rikkomisesta ja vaativat kilpailu- ja kuluttajavirastoa selvittämään kilpailutuksetta tehtyjen hankintojen laillisuuden

Toimenpidepyynnössään järjestöt vaativat muodollisesti KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta. Kuvituskuva.  LEHTIKUVA / Ritva Siltalahti

Toimenpidepyynnössään järjestöt vaativat muodollisesti KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Ritva Siltalahti

STT-Lehtikuva

Neljä elinkeinoelämän keskeistä järjestöä on toimittanut kiireellisen toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) hyvinvointialueiden suorahankinnoista, joita järjestöt pitävät hankintalain vastaisina. Toimenpidepyynnön KKV:lle jättivät Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari.

–  Hyvinvointialueet ovat alkaneet rikkoa hankintalakia systemaattisesti. Ne ostavat ensin minimaalisen osuuden monikunnallisesta jättiyhtiöstä, jolta sitten ostetaan tavaraa ja palveluita suoraan, ilman kilpailutusta. Olemme kehityskulusta todella huolissamme, kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen EK:sta sanoo tiedotteessa.

Toimenpidepyynnössään järjestöt vaativat muodollisesti KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia tilatessaan Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palveluita ilman kilpailutusta. KKV:tä vaaditaan saattamaan asia markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyi Sarastian omistajaksi tämän vuoden tammikuussa ostamalla siitä 0,04 prosentin omistusosuuden. Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan hyvinvointialueella ei ole hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

"Sarastia vain jäävuoren huippu"

Sarastialla on yli 280 omistajaa, joiden joukossa on kaupunkeja, kuntia ja hyvinvointialueita. Suuri enemmistö osakkaista omistaa alle prosentin yhtiöstä, elinkeinojärjestöt huomauttavat. Järjestöjen mukaan kyse on valtakunnallisesta rakenteellisesta kilpailuongelmasta, johon on saatava selvyys.

–  Sarastia on vain jäävuoren huippu. Sarastian tyyppisiä keinotekoisia järjestelyjä on Suomessa kymmeniä. Arviomme mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden kikkailu monopolisoi tukipalveluiden markkinaa yli 15 miljardin euron arvosta, sanoo tiedotteessa Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.

–  Toimivan markkinatalouden perusperiaatteena on, että julkiset hankinnat kilpailutetaan. Se on veronmaksajan ja kustannustehokkaiden julkisten palvelujen tuottamisen ehto, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo tiedotteessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vedotaan pakkorakoon

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä (sd.) kuuli järjestöjen toimenpidepyynnöstä STT:ltä, mutta aihe oli hänelle sinänsä tuttu aikaisemmista julkisesta keskustelusta.

–  Mielestäni on ilman muuta hyvä, että Sarastiaan liittyen tutkitaan, onko kuntien, kuntaliittojen ja hyvinvointialueiden käytännössä jokin laillisuuseste. Asiasta on keskusteltu yleisellä tasolla esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan Sarastia-hankintojen yhteydessä, Kähärä totesi STT:lle puhelimitse.

Elinkeinoelämän järjestöt sanoivat tiedotteessaan, etteivät ne niele kiirettä perusteeksi kilpailutuksen sivuuttamiselle, sillä hyvinvointialueet perustava laki tuli voimaan heinäkuussa 2021. Toimenpidepyynnössä todetaan, että Vantaan ja Keravan kaupungit ovat tähänkin asti järjestäneet henkilöstöhallinnon palvelunsa, joten hankinnan kohde on hyvinvointialueelle tuttu ja sen tarve on ollut hyvin tiedossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aluevaltuuston puheenjohtaja Kähärä toteaa, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kyse oli pakkoraosta, koska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin liikelaitos Hus Asvia ilmoitti vetäytyvänsä jo tehdystä sopimuksesta.

–  Hus Asvian kanssa oli jo sovittu, että se ottaisi hoitaakseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön palkkojen maksun, mutta Hus Asvia ilmoitti virallisesti 6.5.2022, etteivät siihen kykene. Meidän piti nopealla aikataululla etsiä järjestelmäntoimittaja, Kähärä taustoittaa.

"Tilanne äärimmäisen hankala tässä vaiheessa vuotta"

Kähärän mukaan toukokuussa, kun hyvinvointialue teki sopimuksen Sarastian kanssa, ei ollut tietoa tai puhetta siitä, että järjestelyllä kierrettäisiin lakia. Asia nousi keskusteluun yleisellä tasolla vasta loppukesästä.

–  Jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa käytännön lainvastaiseksi, sitten täytyy tilanne arvioida uudelleen, miten edetään. Tilanne on äärimmäisen hankala tässä vaiheessa vuotta. Aikaa on vähän yli kuukausi siihen, että palkanmaksu siirtyy pois Vantaan ja Keravan kaupungilta työntekijöiden mukana hyvinvointialueelle.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tuottaa ensi vuoden alusta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut 275  000 asukkaalle. Hyvinvointialueella työskentelee tuolloin 4  800 asiantuntijaa ja ammattilaista.

Sarastian toimitusjohtaja Mika Kantola kommentoi STT:lle järjestöjen toimenpidepyyntöä vain lyhyesti sähköpostilla.

–  Haluamme omalta osaltamme korostaa, että Sarastia toimii aina lain ja säädösten mukaisesti. Hankinnat ovat asiakkaidemme päätöksiä, Kantola kirjoitti.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi