play

Euroopan keskuspankki hilasi odotetusti jälleen ohjauskorkojaan ylös 0,75 prosenttiyksiköllä

Euroopan keskuspankki (EKP) on odotetusti nostanut ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä. LEHTIKUVA/AFP

Euroopan keskuspankki (EKP) on odotetusti nostanut ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Euroopan keskuspankki (EKP) on nostanut ohjauskorkojaan 0,75 prosenttiyksiköllä jo toistamiseen. Historiallisen suureksi arvioidun korotuksen suuruus oli ennakko-odotusten mukainen.

EKP:n kolmesta keskeisestä ohjauskorosta talletuskorko nousi 1,50 prosenttiin. Uusi perusrahoitusoperaatioiden korko on 2,00 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,25 prosenttia.

Euroalueella inflaation kiihtyminen jatkui syyskuussa. Kuluttajahinnat nousivat noin kymmenen prosenttia vuoden takaisesta. Hintojen nousua vauhditti etenkin energian kallistuminen.

EKP on ryhtynyt viime kuukausina kiristämään rahapolitiikkaansa voimakkaasti, jotta hintojen nousu saataisiin kuriin. EKP on kasvattanut korkojaan jo kolmatta kertaa heinäkuun jälkeen seuraten muun maailman keskuspankkien esimerkkiä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

0,75 prosenttiyksikön korotusta ennakoivat muun muassa Nordea ja OP.

–  Edes EKP:n varovaisinta linjaa edustavat jäsenet eivät ole asettuneet poikkiteloin reippaan koronnoston tielle rahapolitiikan ollessa edelleen elvyttävää. Toisaalta jäsenet ovat systemaattisesti torpanneet 100 korkopisteen jättinoston mahdollisuuden, kommentoi OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa ennen päätöstä.

EKP oli vaikeassa paikassa päätöstä tehdessään, sillä korkoja piti nostaa samaan aikaan, kun huolet Euroopan talouden ajautumisesta taantumaan lisääntyvät.

Taantuman lähestymistä pelätään

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mahdollisen taantuman lähestymisestä kertovat muun muassa alkuviikosta julkistetut ostopäällikköindeksit, jotka ennakoivat euroalueen talouden supistuneen lokakuussa.

Ostopäällikköindeksejä julkaisevan S&P Global -yhtiön pääekonomistin Chris Williamsonin mukaan euroalueen talous näyttäisi supistuvan vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Hän viittaa arviossaan lokakuussa nähtyyn tuotannon jyrkkenevään vähentymiseen ja kysynnän heikentymiseen. Williamsonin mukaan tämä vahvistaa näkemystä siitä, että taantuma näyttää entistä väistämättömämmältä.

Euroalueella inflaation kiihtyminen jatkui syyskuussa. Kuluttajahinnat nousivat noin 10 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mikä on jälleen uusi ennätyslukema euroaikana. Hintojen nousua vauhditti etenkin energian kallistuminen.

Keskuspankin tarkkaan seuraama pohjainflaatio kiihtyi sekin syyskuussa lähes viiteen prosenttiin. Pohjainflaatiosta on poistettu runsaasti heilahtelevien energian, ruoan, alkoholin ja tupakan hintojen vaikutus.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nollakorkojen aika ohi

EKP tavoittelee noin kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä, eli hintojen nousuvauhti on karannut aivan liian nopeaksi tavoitteeseen nähden. EKP onkin ryhtynyt viime kuukausina voimakkaasti kiristämään rahapolitiikkaansa, jotta hintojen nousu saataisiin kuriin.

Keskuspankin rahapolitiikasta päättävä EKP:n neuvosto päätti edellisessä kokouksessaan syyskuussa nostaa ohjauskorkojaan samat voimakkaat 0,75 prosenttiyksikköä kuin nytkin.

Syyskuussa EKP sanoi, että se odottaa nostavansa korkoja vielä useassa kokouksessa, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi. EKP:n mukaan koronnostojen tahti riippuu siitä, miten tilanne kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. EKP ennakoi syyskuussa, että inflaatio pysyy tavoiteltua nopeampana vielä pitemmän aikaa.

EKP:n Lagarde: Lisää korotuksia luvassa

Korkojen nousulle ei näy loppua nytkään, sillä EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan korotuksia jatketaan vielä tämänkin jälkeen inflaation torjumiseksi.

–  Teemme uusia korotuksia korkoihin tulevaisuudessa, joten normalisointiprosessi jatkuu. On vielä paljon työtä tehtäväksi, Lagarde sanoi lehdistötilaisuudessa Frankfurtissa.

Lagarde ei kommentoinut tulevien korotusten suuruutta.

–  Lagarde ei antanut lisävaloa odotettavien koronnostojen suuruuteen tai määrään, mutta kertoi EKP:n huomioivan inflaation, jo tehdyt toimet ja rahapolitiikan vaikutusviiveet korkopäätöksiä tehtäessä. Lagarde paljasti, että taseen supistamista käsitellään joulukuun kokouksessa, kommentoi OP:n Hännikäinen päätöksen jälkeen lähetetyssä tiedotteessa.

OP ennakoi EKP:ltä joulukuussa 0,50:n ja ensi vuoden helmikuussa 0,25 prosenttiyksikön korotuksia. Tämän jälkeen talouskuvan heikkouden odotetaan estävän EKP:n lisätoimet.

Lagarde varoitti maiden hallituksia siitä, etteivät ne kasvattaisi julkisen talouden velkataakkojansa pyrkiessään helpottamaan kansalaisten elämää kallistuvien energialaskujen varjossa.

–  Hallitusten tulisi harjoittaa finanssipolitiikkaa, joka osoittaa niiden pyrkivän nykyisellään korkeiden julkisten velkasuhteiden asteittaiseen pienentämiseen, Lagarde sanoi.

Lagarden mukaan elinkustannuskriisin kanssa painivien hallitusten tulisi käyttää vastatoimia, jotka ovat luonteeltaan tilapäisiä ja yhteiskunnan haavoittuvaisimpiin ryhmiin kohdistettuja.

---

Lähteenä myös AFP.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi