Euroopan keskuspankilta odotettu ennätyskoronnosto – inflaatioennuste rumentui

Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkojaan odotetusti 0,75 prosenttiyksikköä. Korotus on suurin EKP:n historiassa. Perusrahoitusoperaatioiden korko nousee 1,25 prosenttiin ja talletuskorko 0,75 prosenttiin.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi historiallisen päätöksen olleen yksimielinen. EKP arvioi nostavansa korkoa myös tulevissa kokouksissaan.

–  Tämänhetkisen arviomme mukaan odotamme nostavamme korkoja entisestään tulevissa kokouksissamme, Lagarde sanoi lehdistötilaisuudessa.

–  Tänään tehdyt päätökset, samoin kuin odottamamme tulevat koronnostot, tehdään, koska inflaatio on pysynyt aivan liian korkealla ja oletettavasti pysyy tavoitteitamme korkeammalla vielä pitkän aikaa, hän jatkoi.

Yleinen odotus on ollut, että tämän päivän korotusta seuraa kaksi puolen prosenttiyksikön korotusta loka- ja joulukuussa. EKP hilasi heinäkuussa korkoja ylöspäin ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011 ja korotti niitä tuolloin kertaheitolla 0,5 prosenttiyksiköllä. Taustalla on sitkeästi korkealla pysynyt inflaatio, joka elokuussa kiihtyi euroalueella 9,1 prosenttiin. Korkojen nostolla pyritään hillitsemään inflaatiota kohti kahden prosentin tavoitetasoa.

Inflaatio pysyy jatkossakin korkeana

Korkojen noston yhteydessä keskuspankki nosti vuoden 2022 kasvuennusteen 3,1 prosenttiin ja pudotti vuoden 2023 ennusteen 0,9 prosenttiin.

–  Erittäin korkeat energian hinnat vähentävät ihmisten ostovoimaa, ja vaikka toimitusten pullonkaulat ovat helpottamassa, ne rajoittavat edelleen taloudellista toimintaa. Lisäksi haitallinen geopoliittinen tilanne, erityisesti Venäjän perusteeton hyökkäys Ukrainaan, painaa yritysten ja kuluttajien luottamusta, Lagarde perusteli kasvuennusteen laskua.

–  Euroalue voi joutua taantumaan ensi vuonna, jos Venäjä lopettaa kaasutoimitukset kokonaan, Lagarde varoitti.

EKP joutui myös päivittämään inflaatioennustettaan. Uusimman näkymän mukaan inflaatio nousisi 8,1 prosenttiin kuluvana vuonna, kun aiempi ennuste oli 6,8 prosenttia. Vuoden 2023 inflaatioennuste nostettiin 5,5 prosenttiin 3,5 prosentista.

–  Paineet hintojen nostolle ovat nousseet koko markkina-alueella ja inflaatio noussee entisestään lähitulevaisuudessa, Lagarde kommentoi.

Hän odottaa kuitenkin inflaation asettuvan ajan kanssa EKP:n toimien myötä, samalla kun inflaation syyt hiipuvat. EKP odottaa kuluttajahintojen tippuvan 2,3 prosenttiin vuonna 2024, mikä on lähellä aiempaa 2,1 arviota.

Nordean pääanalyytikko: Hitaampi nousu olisi ollut parempi

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan EKP on nyt kiristämässä rahapolitiikkaa poikkeuksellisen ja historiallisen nopeasti laittamalla Euroopan korkonäkymät kokonaan uusiksi.

–  He ovat nyt kovasti huolissaan tästä inflaatiotilanteesta ja näkevät, että he ovat vähän jääneet jälkeen korkojen nostamisessa. He yrittävät nyt ottaa kiinni tätä takamatkaa ja kiristää rahapolitiikkaa nopeammin, von Gerich arvioi STT:lle päätöksen jälkeen.

–  Tämä on kyllä vahvin signaali tähän mennessä siitä, että negatiivisten tai nollakorkojen aika on nyt jäämässä taakse ja korot ovat nousemassa nopeastikin huomattavasti korkeammille tasoille. Sitä kautta tämä vie korkomaailman uuteen aikakauteen, hän sanoi.

Von Gerichin mukaan näin suuri kertanosto aiheuttaa suurempaa epävarmuutta siitä, mikä sen vaikutus on talouteen ja markkinoille.

–  Parempi olisi ollut hitaampi nostoura, mutta nyt kun ollaan tavallaan myöhässä, niin on pakko lähettää vahvoja signaaleja ja kiristää nopeammin, hän sanoi.

–  Hyvin todennäköisesti tulevissa kokouksissa korkoa nostetaan ihan yhtä vauhdikkaasti.

Asuntovelallisten korot kasvavat, säästäjät hyötyvät

Kaiken kaikkiaan rahapolitiikan kiristämisen tarkoitus on hidastaa talouskehitystä ja sitä kautta pienentää inflaatiopaineita ja tuoda inflaatio kohti tavoitetta, von Gerich tiivistää. Päätös voi näkyä heikompana kasvuna ja ehkä jopa talouden taantumana, työttömyysasteen nousuna ja heikompana palkkakehityksenä.

Suomalaisille koronnosto näkyy myös korkolaskujen kasvuna asuntovelallisille.

–  Asuntovelallisille korkolaskut kasvavat ja euribor-korot todennäköisesti jatkavat nousussa. Toki se koskettaa kaikkia velallisia siten, että lainarahan hinta jatkaa nousussa, von Gerich sanoi.

Toisaalta säästäjät voivat nyt saada tuottoa korkosijoituksilleen, jotka alkavat saada taas tuottoa, hän arvioi.