Fortumin ylimääräinen yhtiökokous päättää kiistellystä lainapaketista – kritiikkiä herättävät korkea korko ja maksuton osakeanti Solidiumille

Lisäksi rahoituspaketin yhtenä ehtona on, että Fortum järjestää valtion sijoitusyhtiö Solidiumille maksuttoman osakeannin, jonka seurauksena Solidium omistaisi noin prosentin Fortumista. Samalla Suomen valtion määräysvallassa olevien Fortumin osakkeiden määrä nousisi 51,26 prosenttiin nykyisestä 50,76 prosentista, eli muiden osakkeenomistajien omistus laimentuisi.

Ylimääräinen yhtiökokous päättää varsinaisesti Solidiumille suunnatun maksuttoman osakeannin hyväksymisestä. Päätökseen tarvitaan kahden kolmasosan äänienemmistö.

Rahoitussopimus on herättänyt arvostelua muun muassa Suomen Osakesäästäjissä, Pörssisäätiössä ja S-Pankki Fenno Osake Sijoitusrahastossa. Esimerkiksi Osakesäästäjät on kannanotossaan ilmoittanut, että se pitää tuen ehtoja aivan liian kalliina ja että järjestely on omistaja-arvoa tuhoava muita osakkeenomistajia kohtaan.

"Tämä on kallis järjestely"

–  Olemme samaa mieltä siitä, että tämä on kallis järjestely. Mutta samalla olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että tämä järjestely on olemassa, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kommentoi medialle pari viikkoa sitten Fortumin osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä.

Sopimuksen taustalla on energian hinnannousu kesän mittaan ja alkusyksyllä ennennäkemättömälle tasolle. Vaikka hinnat ovat sittemmin rauhoittuneet, niin Rauramon mukaan järjestely oli välttämätön ja Fortumin on vastuullista varautua mahdollisesti vaikeaan talveen. Rauramo viittasi vaikealla talvella sekä maailman hankalaan geopoliittiseen tilanteeseen että energiamarkkinoiden hermostuneeseen tilaan.

–  Tällä hetkellä sitä ei tarvita, mutta me emme tiedä, mitä tulevina kuukausina tapahtuu, Rauramo sanoi järjestelystä.

Lainapaketin hintaan liittyen Rauramo kertoi, että Fortumilla tutkittiin kaikki mahdolliset rahoituksen lähteet. Hänen mukaansa nyt tehty järjestely oli tässä mittakaavassa paras mahdollinen, mitä oli saatavilla.

"Epätoivotut käytännöt on parempi pysäyttää heti"

Fortum on jo syyskuussa nostanut lainasta ensimmäisen 350 miljoonan erän, sillä sekin oli järjestelyn toteutumisen ehtona.

–  Monelle on jäänyt epäselväksi, miksi rahoitus oli lopulta tarpeen. Fortum nosti lainan vasta sen jälkeen, kun Uniper-kaupasta oli jo sovittu. Eikö kohtuullisen BBB-luottoluokituksen omaava Fortum olisi saanut markkinoilta mitään muuta rahoitusta? Ihmetystä on herättänyt myös se, miksi yhtiökokous kutsuttiin koolle vasta marraskuussa eikä esimerkiksi jo syyskuussa ennen ensimmäisen lainaerän nostamista, Pörssisäätiö kirjoittaa blogissaan.

Pörssisäätiö kertoo vastustavansa esitystä suunnattavasta maksuttomasta osakeannista, sillä esitys ei ole osakkeenomistajien etujen mukainen.

–  Kannaltamme on myös tärkeää edistää hyviä markkinakäytäntöjä. Suunnattuja osakeanteja on viime vuosina käytetty löyhin perustein. Nyt esitettävä maksuton suunnattu osakeanti on uudenlainen, vielä huolestuttavampi ilmiö. Epätoivotut käytännöt on parempi pysäyttää heti, Pörssisäätiö jatkaa.

Pörssisäätiö muistuttaa, että moni Fortumin osakkeenomistaja on sijoittanut yhtiöön osinkotuoton toivossa.

–  Lähitulevaisuuden osalta yhtiön rahavirrat suuntautunevat lähinnä lainan korkojen maksuun osinkojen sijaan. Tämän lisäksi menetettävä omistusosuus on monelle yksityissijoittajalle liikaa.

Osakkeenomistajia tulossa paikalle myös busseilla

Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman kertoo STT:lle, että rahoitusjärjestelyn tultua julkisuuteen järjestö sai jäseniltään aika paljon yhteydenottoja, jotka koskivat tuen ehtoja. Myös Osakesäästäjät arvioi, ettei esitys ole vähemmistöosakkaiden edun mukainen.

Snellman kertoo kuulleensa, että Helsingin Kulttuuritalolla järjestettävään yhtiökokoukseen on tulossa osallistujia maakunnista jopa järjestetyillä bussikuljetuksilla.

–  Kyselemään (yhtiön) johdolta, että mitä on tapahtunut ja miksi näin.

Snellman kritisoi tuen hintaa aivan "poskettoman kalliiksi". Hän arvioi, että Fortumin luottoluokituksella lainaa pitäisi saada edullisemmin varsinkin, kun valtio on kuitenkin yhtiössä mukana suurena omistajan.

–  Yhtiö ei ole missään vaiheessa kertonut, miksi näin järeisiin toimiin on pitänyt ryhtyä. Mikä sen taloudellisesti painava syy on? Snellman kysyy.

–  Vähemmistöomistajat käytännössä tämän lystin maksavat, koska valtio tätä kautta ottaa paitsi ylisuurella korolla isoja osingon korvikkeita itselleen, mutta myös omistusosuutta. Se johtaa siihen, että vähemmistöosakkaat saavat vähemmän osinkoa paitsi heti, myös tulevaisuudessa, koska niiden osuus laimentuu.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että valtio-omistaja tiesi jo viime keväänä Fortumin rahatilanteen olevan kireä. Snellman ihmettelee, miksi kevään yhtiökokouksessa päätettiin silti maksaa noin miljardi euroa osinkoja.

–  Niitä osinkojahan ei olisi pitänyt maksaa, jos yhtiön hallitus tiesi tai sen olisi pitänyt tietää, että se saattaa johtaa maksukyvyttömyyteen.

Snellman ihmettelee myös sitä, miksi Fortum ei kerännyt rahoitusta järjestämällä merkintäosuusannin.

–  Se olisi ollut rehti keino, koska kaikki osakkeenomistajat ovat silloin samalla viivalla.