Gasum ennakoi kaasun tulon Venäjältä katkeavan tällä viikolla – kesällä ei tule pulaa, mutta Balticconnectorin kapasiteetti jää talvikaudella niukaksi

Energiayhtiö Gasum arvioi, että maakaasun tulo Venäjältä Suomeen todennäköisesti loppuu myöhään perjantaina tai lauantaina. Gasum ei ole saanut mitään tietoa asiasta Gazprom Exportilta tai venäläiseltä siirto-operaattorilta.

Gasum pyrkii kesäkaudella varmistamaan suomalaisten maakaasuasiakkaidensa kaasun saatavuuden Balticconnector-yhdysputken kautta ja muista hankintalähteistä.

Yhtiön viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Olga Väisänen kertoi STT:lle, että Gasumin arvion mukaan Balticconnectorin kautta voidaan kesäkaudella tuoda riittävästi kaasua Suomen tarpeisiin. Kun sää kylmenee, tilanne muuttuu.

–  Talvikausi on haastava. Silloin ei riitä kaasu, ja silloin tarvitaan jokin muu ratkaisu, Väisänen sanoi.

Suomen ja Viron hallitukset neuvottelevat parhaillaan kelluvan LNG-terminaalin vuokraamisesta, jotta Venäjän kaasun jättämää vajetta saataisiin paikattua.

Kelluva terminaali eli laiva on tarkoitus saada käyttöön talveksi. Se tulee erityisesti tarpeeseen siinä tilanteessa, jos kaasuntuonti Venäjältä Eurooppaan keskeytyy laajamittaisesti ja markkinoilla syntyy pitempiaikainen häiriö.

Myös Suomen kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid on varautunut siihen, että Venäjän kaasun tulo keskeytyy lähipäivinä. Toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoi STT:lle, että Balticconnectorin kautta siirrettävä kaasu riittää noin puoleen vuoden päivistä, jos historiallista kulutusta katsotaan.

Kun Haminan LNG-terminaali tulee käyttöön vuoden lopulla, nousee osuus viidenkymmenen ja kahdeksankymmenen prosentin välille, jos kaasua vain on saatavilla.

–  Jos Euroopassa on syystä tai toisesta on pitkäaikaisia toimintahäiriöitä, niin siinä tapauksessa uudet lähteet, kuten kelluva LNG-terminaali, on nähty erittäin tarpeellisiksi.

Toistaiseksi tilanne on Gasgridin näkökulmasta vakaa.

–  Tällaiset tilanteet ovat ei-toivottavia, mutta tähän on varauduttu, Sipilä sanoi.

Teollisuudessa varaudutaan

Gasum kertoi tiistaina vievänsä venäläisen Gazprom Exportin kanssa tehdyn maakaasun hankintasopimuksen välimiesmenettelyyn. Gasum ei hyväksy Gazpromin vaatimusta maksaa kaasu eurojen sijasta ruplissa.

Gazprom on vaatinut monilta EU-maissa toimivilta sopimuskumppaneiltaan maksuja ruplissa. Yhtiö on asettanut takarajaksi perjantain, jolloin viimeistään kaasun ostajien on ilmoitettava, hyväksyvätkö ne Gazpromin ehdot.

Suomessa kaasua käytetään vähemmän lämmitykseen kuin monissa EU-maissa. Suomessa kaasua käytetään eniten teollisuudessa, kuten Nesteen öljynjalostamolla Porvoossa ja elintarviketeollisuudessa.

Elintarvikekonserni Fazer ilmoitti, että Venäjän maakaasutoimitusten mahdollinen keskeytyminen ei vaikuta yhtiön valmistukseen Suomessa. Suurin osa Fazerin käyttämästä maakaasusta tulee Baltiasta, ja toimitukset sieltä jatkuvat entiseen tapaan.

Fazerin mukaan yhtiössä on varauduttu maakaasutoimitusten häiriintymisen tai loppumisen varalta.

–  Olemme tehneet varautumissuunnitelmia erityisesti leipomoliiketoiminnassamme, jossa maakaasua käytetään uunien lämmitykseen. Varajärjestelmien rakentaminen on käynnissä ja niiden avulla pystymme valmistamaan suurimman osan tuotteistamme mahdollisista kaasutoimitusten häiriintymisistä huolimatta, sanoi Fazerin leipomoliiketoiminta-alan johtaja Lara Saulo tiedotteessa.

Yhtiön myymäläleipomoihin kaasukatko ei vaikuttaisi, koska niiden uunit lämpiävät sähköllä. Makeistehtaat voivat siirtyä varajärjestelmän avulla vaihtoehtoiseen energiamuotoon välittömästi, jos maakaasun tulo häiriintyisi.

Kotitaloudet suojattuja asiakkaita

Suomen energiantuotannossa kaasu on korvattavissa, ja kotitalouksissa kaasua käytetään vain vähän. Kun niukkuutta jaetaan, ovat ne käyttäjät etusijalla, joiden kodit ja liedet lämpenevät kaasun avulla.

–  Ihan ensimmäisenä varmistetaan suojattujen asiakkaiden kaasunsaanti. Suomessa on hyvin pieni määrä omakotitaloja ja vastaavia, jotka lämpiävät suoraan kaasulla. Ensivaiheessa Gasgrid Finland ohjaa kaasun siirtoverkkoa, jolloin sitä leikataan tasaisesti kaikilta, siinä suhteessa miten kapasiteettia on varattu, Väisänen sanoi.

Suojattuihin asiakkaisiin kuuluvat myös ne melko harvalukuiset kotitaloudet, joissa on kaupunkikaasulla toimiva liesi.

Koko Suomen kaasumarkkina on noin 25 terawattituntia, josta pientalojen osuus on noin 100 gigawattituntia ja liesikäyttö vielä vähemmän.

Kaasuautoilijoita ei sitä vastoin lueta suojattuihin asiakkaisiin. Kaasutankkausasemia on eri toimijoilla, ja osa asemista on kiinni kaasuverkossa, osa taas ei.

–  Jos olisi niin, että putkistossa ei kulje lainkaan kaasua, niin totta kai vaikutus olisi myös niihin tankkausasemiin, jotka ovat verkossa kiinni. Mutta niidenkin kulutus on aika pientä suhteutettuna teollisuuden sekä sähkön ja lämmön tuotantoon, Väisänen totesi.

Kaasuautoilijat eivät kuitenkaan jää tienposkeen, vaikka kaasun saatavuudessa olisi ongelmia, sillä kaasuautoja voi tankata myös bensiinillä.