play

IMF arvioi Suomen talouskasvun pysähtyvän Ukrainan sodan riskien vuoksi – valtuuskunta kehuu Suomen selviytymistä koronakriisistä, mutta johtajan mukaan kotiläksyjä jää yhä

Kansainvälisen valuuttarahaston valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski lehdistötilaisuudessa Helsingissä. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Kansainvälisen valuuttarahaston valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski lehdistötilaisuudessa Helsingissä. LEHTIKUVA / Markku Ulander

STT-Lehtikuva

Suomen talouskasvu pysähtyy ensi vuonna Ukrainan sodan aiheuttamien riskien vuoksi, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) torstaina julkaisemassaan lausunnossa.

IMF arvioi, että hallitus on onnistuneesti ohjannut Suomen koronavirusepidemian läpi ja tehnyt työllisyyttä parantavia rakenteellisia uudistuksia. Lausunnossa huomioidaan, että Suomen työllisyys on korkeimmalla tasolla yli vuosikymmeneen.

Valuuttarahasto arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna noin kaksi prosenttia. Venäjän keväällä käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan heikentää kuitenkin Suomen talousnäkymiä ensi vuodelle, vaikka toistaiseksi valuuttarahasto arvioi suomalaisyritysten pärjänneen hyvin sodan alla. Vuonna 2023 talouskasvu jää valuuttarahaston arvion mukaan Suomessa nollan tuntumaan.

–  Tätä seuraa hidas elpyminen ja paluu hieman yli yhden prosentin potentiaaliseen kasvuun, lausunnossa todetaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Talouskasvun jumahtamisen taustalla on muun muassa kotitalouksien heikkenevä ostovoima, joka johtuu osaltaan elinkustannusten noususta. Kustannuksia ovat nostaneet muun muassa aiempaa kalliimpi energia ja nousseet korot.

Inflaatio tänä vuonna noin seitsemän prosenttia

Sota lisää IMF:n mukaan painetta nostaa julkisia menoja, mikä voi lisätä inflaatiota. Valuuttarahasto arvioi, että inflaatio nousee tänä vuonna seitsemään prosenttiin, ja ensi vuonna inflaatio hidastuu noin neljään ja puoleen prosenttiin.

Inflaatiopainetta voisi valuuttarahaston mukaan hillitä se, että elvyttävää talouspolitiikkaa purkaisi ensi vuonna. Suomen julkista taloutta on keskipitkällä aikavälillä vakautettava IMF:n mukaan huomattavasti, jotta velkasuhde kääntyisi laskuun. Vakautuksen pitäisi kuitenkin olla valuuttarahaston mukaan asteittaista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

IMF arvioi, että jollei muutoksia julkiseen rahankäyttöön tehdä, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen voi nousta 72 prosentista 80 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

Lausunnossaan valuuttarahasto suosittaakin, että Suomi vähentäisi loivasti julkista velkaantumista jo ensi vuoden aikana.

Tätä pidemmällä aikavälillä IMF arvioi, että Suomen on yhä jatkettava rakenteellisia uudistuksia. Lausunnossaan valuuttarahasto pitää varsinkin työllisyyttä ja tuottavuutta parantavia toimia tärkeinä.

–  Suomi on kehittynyt talous, joka kohtaa samoja ongelmia kuin muutkin kehittyneet taloudet tällä hetkellä. Suomi on lyhyellä aikavälillä pärjännyt hyvin, kuten myös koronakriisin aikana. Suomi on myös hyvin aktiivisesti varautunut tuleviin ongelmiin, valtuuskuntaa johtanut Wojciech Maliszewski totesi torstaina Suomen Pankissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kotiläksyjä on Suomella vielä tehtävänä, kuten jokaisella oppilaalla. Näitä kotiläksyjä nostamme esiin lausunnossamme, Maliszewski jatkoi.

Saarikko kertoo olevansa samaa mieltä uudistustarpeista

IMF:n valtuuskunnan arviot eivät ole virallisia, ne esitellään IMF:n johtokunnalle mahdollista keskustelua ja päätöksentekoa varten. Valtuuskunta pohjaa näkemyksensä Suomen talouden tilasta keskusteluihin, joita se käy muun muassa viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja rahoituslaitosten edustajien kanssa.

Maliszewski pitää tämän vuoden arviointia hyvänä ajankohtansa vuoksi, koska eduskuntavaalit lähestyvät Suomessa. Samalla voi käydä keskustelua tulevaisuuden taloudenhoidosta.

Omassa tiedotteessaan valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo pitäneensä IMF:n valtuuskunnan asiantuntijoiden kanssaan käymiään keskusteluja hyödyllisinä.

–  Olemme samaa mieltä IMF:n kanssa siitä, että meidän pitää jatkaa rakenteellisia uudistuksia ja turvata pitkän aikavälin kasvu, Saarikko sanoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi