play

IMF kiittää Suomen hallitusta korona-ajan talouspolitiikasta – hallitus ei kuitenkaan saavuta tavoitteitaan nykyisellä politiikalla

IMF:n valtuuskunnan mukaan Suomen hallituksen toimet eivät kuitenkaan saa aikaan riittäviä säästöjä, jotta julkinen velka vähenisi keskipitkällä aikavälillä.  LEHTIKUVA/AFP

IMF:n valtuuskunnan mukaan Suomen hallituksen toimet eivät kuitenkaan saa aikaan riittäviä säästöjä, jotta julkinen velka vähenisi keskipitkällä aikavälillä. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Suomen hallituksen toimet taloudessa ja terveysasioissa korona-aikana ovat olleet erittäin hyviä, kiittelee Suomessa käyneen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski.

–  Toimenpiteet ovat olleet hyvin ajoitettuja ja tehokkaita, hän sanoo.

Maliszewskin mukaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin ongelmat eivät kuitenkaan ole  –  "valitettavasti"  –  hälvenneet ennen koronaa vallinneeseen tilanteeseen verrattuna.

Valtuuskunta odottaa, että Suomen potentiaalinen kasvu jämähtää vain 1,75 prosenttiin, mikä vastaa ennen koronaa annettuja ennusteita.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

IMF arvioi säännöllisesti jäsenmaidensa taloutta. Tänään esitelty Suomea koskeva arvio on ensimmäinen koronakriisin puhkeamisen jälkeen. Edellisen kerran IMF esitti Suomea koskevan arvionsa kaksi vuotta sitten.

Valtuuskunnan arviot eivät ole IMF:n virallisia arvioita. Valtuuskunta esittelee raporttinsa IMF:n johtokunnalle keskustelua ja päätöksentekoa varten.

Maliszewski pitää Suomen hallituksen tavoitteita ihailtavina, mutta niitä ei saavuteta nykyisellä politiikalla. Hänen mukaansa talouden perustaa pitäisi vahvistaa.

–  Palaaminen menokehyksiin on erittäin tärkeä elementti, hän arvioi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

IMF:n valtuuskunta odottaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen jää keskipitkällä aikavälillä prosentin verran suuremmaksi kuin ennen pandemiaa, mikä johtuu pitkälti harkinnanvaraisten menojen lisääntymisestä. Julkinen velka kääntyy näin kasvuun.

Väestönkehityksen haasteiden ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen nousupaineiden vuoksi julkinen velka olisi kuitenkin käännettävä laskuun julkisen talouden puskurien kasvattamiseksi, IMF:n valtuuskunta painottaa.

Hallituksen toimet eivät saa aikaan riittäviä säästöjä

Valtuuskunnan mukaan Suomen hallituksen toimet työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi tukevat julkista taloutta, mutta ne eivät saa aikaan riittäviä julkisen talouden säästöjä, jotta julkinen velka vähenisi keskipitkällä aikavälillä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia, joilla asteittain suljettaisiin polku varhaiseläkkeelle. Lisäksi työttömyysetuuksia olisi kohdennettava paremmin.

IMF:n valtuuskunta arvioi, että verokannan laajentaminen ja julkisten menojen tehostaminen menoarvioinnin kautta voisivat saada aikaan säästöjä julkisessa taloudessa. Tämä auttaisi Suomea saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.

Valuuttarahasto peräänkuuluttaa uusia lainanottajiin kohdistuvia toimenpiteitä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvun vuoksi.

–  On olemassa tarvetta kasvattaa pankkien pääomapuskureita, Maliszewski sanoo.

Valtuuskunta muistuttaa kuitenkin, että suomalaiset pankit olivat hyvin pääomitettuja ja toiminta kannattavaa pandemian alkaessa. Poliittiset toimet ovat vahvistaneet sektorin kestävyyttä koronakriisin aikana.

"Menoja on lisätty, mutta tuloja ei ole keksitty"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää IMF:n valtuuskunnan arvioita tutun kuuloisina. Valtuuskunta on haastatellut samoja tahoja, jotka osallistuvat kotimaiseen talouskeskusteluun.

–  Täytyy myöntää kuten IMF, että Suomen politiikka oli pandemian suhteen onnistunutta. Tässä suhteessa kiitokset ovat paikallaan, hän sanoo.

IMF:n valtuuskunta painottaa kuitenkin raportissaan, että pitemmän aikavälin ongelmat ovat käsillä. Suomen tuottavuuskasvu on heikkoa, Suomi velkaantuu ja työllisyystoimia pitää saada lisää.

Kangasharjun mukaan hallitus on lisännyt julkisia menoja enemmän kuin korona vaatii, minkä vuoksi IMF:kin painottaa, että hallituksen pitäisi keskittyä nyt menojen leikkauksiin eikä verojen korotuksiin. Valtuuskunta ehdottaa myös työmarkkinauudistuksia.

–  Hyvinvointivaltiota on rakennettu ja menoja lisätty, mutta tuloja ei ole vielä keksitty, Kangasharju tiivistää raportin sanoman.

Saarikko pitää IMF:n kantoja ymmärrettävinä

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) arvioi tiedotteessa, että tapaaminen IMF:n asiantuntijoiden kanssa oli hyödyllinen ja vahvisti valtiovarainministeriön arvioita kansantalouden ja julkisen talouden haasteista.

Hänen mielestä on tärkeätä, että järjestö tutkii ja kantaa huolta Suomen kehityksestä.

–  Hallitus on tunnistanut hyvin sen, että vahva kasvu uhkaa jäädä pyrähdykseksi. Suomen tulee päästä kestävään, pitkäjänteiseen, vahvaan kasvuun sekä samalla priorisoida menoja ja noudattaa kehyksiä, Saarikko sanoo.

Hänen mukaansa IMF:n kannat ovat tässä suhteessa hyvin ymmärrettäviä ja tarpeellisia, jotta velkasuhde saadaan vakautettua tavoitteiden mukaisesti.

Suomen talouden arvioidaan kasvavan yli 3 prosenttia

IMF:n valtuuskunta arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,25 prosenttia ja ensi vuonna 2,75 prosenttia. Kasvun takana ovat yksityinen kulutus sekä investoinnit.

Työllisyys on jo palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Työvoimapula ja tavaroiden toimitusketjujen pullonkaulat ovat kuitenkin alkaneet vaikuttaa talouskehitykseen.

Pandemiaan liittyvät riskit maailmantaloudelle ovat myös edelleen korkeita, ja toteutuessaan ne vaikuttaisivat Suomen talouteen kielteisesti.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi