Litiumista tulossa pullonkaula sähköautojen akkujen tuotannossa – ladattavien autojen ripeä yleistyminen on nostanut akkumetallien hintoja voimakkaasti alkuvuoden aikana

Uuden akkutehdaskapasiteetin runsas lisääntyminen Euroopassa nostaa litiumin hintaa, kertoo Kaustiselle litium-kaivosta rakentavan Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala.

–  Litiumista näyttää tulevan pulaa. Kaikki ovat siitä yksimielisiä, Hautala sanoo.

Litium on yksi autojen akuissa käytettävistä metalleista. Litiumioniakkuja käytetään myös kulutuselektroniikassa kuten matkapuhelimissa ja kannettavissa tietokoneissa sekä työvälineissä kuten akkuporakoneissa.

–  Leijonanosa litiumista menee autojen akkuihin. Pienempi elektroniikka on tärkeä lisä, Hautala arvioi.

Hautalan mukaan litiumin hintakehitykseen vaikuttaa se, ettei litium ole korvattavissa sähköautojen akuissa. Sen sijaan muiden akkumetallien koboltin, nikkelin ja raudan suhde on muuttuva suhteessa toisiinsa. Ongelmallisen koboltin osuus uusissa akuissa on laskemassa.

–  Litiumia on aina akuissa, Hautala painottaa.

Litiumkarbonaatin maailmanmarkkinahinta on noussut alkuvuoden aikana kymmenestä dollarista viiteentoista dollariin kilolta. Myös koboltin ja nikkelin hinnat ovat kohonneet.

Keliberin on määrä tulla markkinoille vuonna 2024. Hautalan mukaan yhtiö luottaa ulkopuolisten datantuottajien näkemyksiin litiumin hintakehityksestä.

–  Käyrät osoittavat yläviistoon. He odottavat trendinomaista nousua, mutta nähtäväksi jää miten voimakasta se on, Hautala kertoo.

Hän huomauttaa, että metallien hinnoilla on taipumus mennä ylös ja alas.

–    Markkinareaktiot ovat välillä ylilyöntejä.

Kierrätyksessä suuri volyymi tulee 5-10 vuoden kuluttua

Akkumateriaaleja kierrättävän Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer arvioi, että alalla on menossa supersykli.

–  Yhteen autoon tarvitaan 10–60 kiloon litiumia riippuen auton tyypistä ja akun koosta. Kun sähköautomarkkina kasvaa 20–25 prosenttia tulevat vuodet, se on suurin litiumin kysyntää kasvattava tekijä, Holländer sanoo.

Hänen mukaansa kysymys hintojen nousussa on siitä, että litiumin kysyntä on lähtenyt nopeasti liikkeelle, mutta kaivosteollisuuden hankkeet kestävät luvituksesta tuotantoon helposti yli viisi vuotta.

–  Selkeästi näkyy, että litiumin tuotannosta saattaa muodostua akkuteollisuudelle pullonkaula.

Fortum harjoittaa akkujen kierrätystä. Akut kuljetetaan Fortumin Ikaalisten laitokselle, missä ne puretaan ja käsitellään mekaanisesti. Ikaalisten mekaanisen kierrätysprosessin jälkeen akkujen kierrätys jatkuu Fortumin hydrometallurgisessa prosessissa Harjavallassa.

Holländer kertoo, että tällä hetkellä kierrätetään lähinnä akkujen tuotannossa syntyviä sivuvirtoja.

–  Suuremmat volyymit käytöstä poistuneita sähköautojen akkuja tulevat kierrätykseen noin 5–10 vuoden kuluttua

Pienelektroniikan akkuja kierrätetään vähän Euroopassa. Holländerin mukaan olisi tärkeätä, että myös kuluttajaelektroniikan sisältämiä akkuja kierrätettäisiin entistä enemmän Euroopassa.

Pienelektroniikassa hintapainetta tuo pula tuotteista

Pienelektroniikan puolella akkuraaka-aineiden hintojen noususta johtuvia hinnankorotuksia ei ole näkyvissä, kertoo Elektroniikan Tukkukauppiaiden puheenjohtaja Markus Nummisalo.

–  Tietynlaisia hintapaineita on kuitenkin nähtävissä markkinoilla johtuen siitä, että tietyissä tuoteryhmissä tuotteista saattaa olla kova pula, kun markkinat aukeavat globaalisti koronan jälkeen, Nummisalo sanoo.

Suomessa on vireillä useita akkumateriaalitehtaita

Suomessa on vireillä akkumateriaalitehtaita ainakin Harjavallassa, Vaasassa, Kotkassa, Haminassa ja Tampereella.

Sotkamossa kobolttia ja nikkeliä tuottaa Terrafamen kaivos. Terrafame on investoinut akkukemikaalitehtaaseen.

Akkuja Salossa kokoava Valmet Automotive ei halunnut vastata STT:n kysymyksiin.

Yhtiö perustelee asiaa sillä, että Valmet Automotive toimii sopimusvalmistajana, ja sopimukset ovat tyypillisesti päämiehien sopimia. Sen vuoksi yhtiö ei kommentoi materiaalien hintoja, riittävyyttä tai hintavaikutuksia.

Valmet Automotive rakentaa akkutehdasta myös Uuteenkaupunkiin, ja yhtiö aikoo aloittaa akkuvalmistuksen myös Saksassa.

Suomi ylivoimaisesti suurin koboltin tuottaja Euroopassa

Litium on kevein kaikista metalleista. Litium on kemiallisesti erittäin reaktiivinen metalli, eli se reagoi voimakkaasti muiden aineiden kanssa.

Kriittisetmateriaalit.fi-sivuston mukaan litiumia tuotetaan erityisesti Kiinassa, Australiassa, Chilessä ja Argentiinassa. Bolivialla on suuret litiumvarannot, mutta niitä ei ole vielä juurikaan hyödynnetty. Parhaiten litiumia saa suolajärvien pohjasta.

Kobolttia esiintyy usein nikkelin ja kuparin yhteydessä. Koboltista valtaosa tuotetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa epäillään lapsityövoiman käyttöä kaivoksissa.

Suomi on ainoa EU-maa, joka tuottaa kobolttia malmista omissa kaivoksissaan. Euroopan ylivoimaisesti suurimmat kobolttivarannot löytyvät Terrafamen kaivoksesta.