Pörssisähkön hurja hinta näyttää hillinneen kulutusta perjantaina – "Tiputusta on melkein Olkiluoto 1:n tai 2:n verran"

Suomen sähkönkulutus on pyörinyt korkeissa lukemissa perjantaina. Suuri kulutus on johtunut pääosin poikkeuksellisen kylmänä jatkuneesta pakkassäästä.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid oli kuitenkin varautunut perjantain kulutusennusteessaan pahempaan. Ennätyskallis sähkön pörssihinta näyttää hillinneen kulutusta.

–  Sähkönkulutus joustaa tänään. Poikkeuksellisen korkealla hinnalla on siihen varmasti merkittävä vaikutus, sanoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä STT:lle.

–  Tiputusta on lähes 800 megawattia. Se vastaa melkein Olkiluoto 1:n tai 2:n tuotantotehoa.

Pörssisähkön tuntihinnat arvonlisäveroineen ovat tänään aamukuuden ja iltayhdeksän välillä halvimmillaankin yli euron tasolla.

Tuntihinta nousee yli kahteen euroon kilowattitunnilta iltapäiväkolmesta iltakahdeksaan. Koko vuorokauden keskihinta on reilun euron kilowattitunnilta.

Fingridin järjestelmistä pörssisähkön aiemmat hintatiedot löytyvät valmiina vuoteen 2007 saakka, kertoi sähkömarkkinoiden asiantuntija, yksikön päällikkö Maarit Uusitalo STT:lle torstaina.

Hänen mukaansa yhtä kovia hintoja kuin perjantaina ei pikaisella etsimisellä löytynyt, kun Fingrid selvitti asiaa torstaina.

Lauantaina pörssisähkön hinta laskee tavanomaisempiin lukemiin. Päivän keskimääräinen verollinen tuntihinta on reilut 21 senttiä kilowattitunnilta. Kalleinta sähkö on iltapäivällä kello viidestä kuuteen, jolloin hinta on reilut 37 senttiä.

Halvinta pörssisähkö on aamuyöllä kello kolmen ja neljän välillä. Tuolloin tuntihinta on vajaat 14 senttiä kilowattitunnilta.

Pörssisähkö ei ole lauantaina kuitenkaan varsinaisesti halpaa verrattuna pidemmän ajan keskimääräisiin hintoihin.

Esimerkiksi edellisten 12 kuukauden keskimääräinen verollinen tuntihinta on seitsemän senttiä kilowattitunnilta, ilmenee muun muassa Pörssisähköä.fi-sivuston tiedoista. Sivusto käyttää lähteenään sähköpörssi Nord Poolin dataa.

Sekä työ- ja elinkeinoministerio (TEM) että Fingrid pyysivät torstaina ihmisiä hillitsemään sähkönkulutustaan varsinkin perjantaiaamun ja -illan huipputunneilla. Perjantaiaamun kulutuspiikin aikaan kello seitsemän ja yhdeksän välillä sähkönkulutus liikkui yli 14  000 megawatissa.

Aiemmin tällä viikolla Suomessa saavutettiin kuluvan talven kulutusennätys, kun sähkön käyttö Suomessa nousi enimmillään yli 14  500 megawatin tasolle.

Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys on vuodelta 2016. Tuolloin sähkönkulutus nousi 15  105 megawattiin tunnissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ennätyslukemia voidaan kolkutella Suomessa nytkin. Torstaina julkaistun ministeriön tiedotteen mukaan erittäin poikkeuksellinen pakkaskausi nostaa sähkön huippukulutuksen hetkittäin liki 15  000 megawattiin.

Kaiken kaikkiaan Suomessa tuotettiin perjantaiaamuna yli 2  000 megawattia sähköä vähemmän kuin sitä kulutettiin. Fingridin arvion mukaan pitkittynyt pakkasjakso pitää sähkön kulutuksen korkealla loppuviikon ajan.

Kantaverkkoyhtiö kuitenkin arvioi, että Suomen sähköjärjestelmän tila on suuresta kulutuksesta huolimatta vakaa ja sähköä riittää toistaiseksi. Kotimaista sähköntuotantoa täydennetään tuonnilla pääasiassa Ruotsista ja Virosta.

Perjantaina Viron tuonti tosin notkahti noin reiluksi puoleksitoista tunniksi, kun yksi Suomen ja Viron välisistä siirtoyhteyksistä irtosi verkosta.

Fingridin mukaan EstLink 1 -niminen yhteys irtosi hieman ennen puolta kahtatoista aamupäivällä normaalin vikatilanteen takia. Siirtoyhteys saatiin takaisin käyttöön iltapäivällä kello yhden aikaan.

Yhteyden irtoamisella ei ollut Fingridin mukaan merkittävää vaikutusta Suomen sähköjärjestelmään ja sähkön riittävyyteen.

Katkenneen yhteyden tehonsiirto oli irtoamishetkellä 50 megawattia Virosta Suomeen. Kaikkiaan Virosta Suomeen tuotavan sähkötehon määrä oli perjantaina puoli kahdelta iltapäivällä noin 500 megawattia.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid nosti torstaina valmiuttaan kohonneen sähkönkulutuksen vuoksi. Valmiustason nosto kuitenkin purettiin perjantaina, Fingrid kertoi kello 16 julkaistussa tiedotteessaan. Taustalla oli tilanteen normalisoituminen ja odotukset sähkön hyvästä riittävyydestä.

Rauhalan mukaan valmiuden nosto tarkoitti käytännössä parempaa reaktionopeutta vikatilanteisiin.

–  Pitkän pakkasjakson aikana yhä isompi osa Suomen sähköntuotannosta ja tuontikapasiteetista tarvitaan normaalin käytön kattamiseen, Rauhala sanoo.

–  Näin ollen kapasiteettia on vähemmän käytössä vikatilanteiden varalta. Lisäksi sähköverkoissa on nyt ollut yksittäisiä vikoja.

Rauhalan mukaan Fingridin on tällaisessa tilanteessa varmistettava, että henkilöstöä ja palvelutoimittajia on nopeasti saatavilla, jos sähköjärjestelmä vikaantuu. Apua voidaan tarvittaessa pyytää vaikkapa naapurimaista.

–  Tällaista reaktiovalmiutta valmiuden nostolla tavoitellaan, Rauhala kertoo.

Muun muassa Keravalla Uudellamaalla ja Pirkkalassa Pirkanmaalla oli torstai-iltana tuhansia ihmisiä ilman sähköä vikatilanteiden vuoksi. Sähköyhtiöt kertoivat illalla, että vikojen syytä selvitettiin.

Rauhala ei osaa sanoa, johtuivatko viat pakkasista. Hänen mukaansa Fingridin hallinnoimassa Suomen kantaverkossa ongelmia ei ole ilmennyt ja kantaverkon tilanne oli aamukymmeneltä täysin normaali.

Yksikön päällikkö Uusitalon mukaan perjantain huippukorkeiden hintojen taustalla on useita syitä. Ensinnäkin pitkittynyt erittäin kireä pakkasjakso johtaa siihen, että rakennusten lämmittämiseen kuluu tavallista enemmän energiaa.

Toisekseen Suomessa ei ole tarpeeksi omaa sähköntuotantoa kattamaan näin korkeita kulutuspiikkejä.

Lisäksi niin Suomen kuin muiden Pohjoismaiden tuulivoimatuotannon ennustetaan vähentyvän viikonloppuna. Kaiken kukkuraksi muutamat kotimaiset voimalaitokset ovat poissa pelistä rikkoutumisten vuoksi.

Sähköpörssi Nord Pooliin tehtyjen markkinailmoitusten mukaan poissa käytöstä olleiden Helsingin Vuosaaren laitosten on määrä palata käyttöön perjantai-iltana kello yhdeksän jälkeen. Käyttöönotto on viivästynyt aiemmasta ilmoituksesta, jonka mukaan laitosten oli tarkoitus palata käyttöön jo kahdelta iltapäivällä.

Seinäjoen voimalaitos Etelä-Pohjanmaalla puolestaan on palaamassa käyttöön kello yhden aikaan ensi yönä.

Vaasassa sijaitseva Vaskiluodon voimala on niin ikään palaamassa täyteen tehoonsa ensi yönä. Voimalassa on käynnissä suunniteltu huoltokatko, joka alkoi 27. joulukuuta.

Fingridillä ja muilla sähköjärjestelmän toimijoilla on valmiina selvät sävelet sen varalta, että sähköteho uhkaisi loppua Suomessa kesken. Askelmerkit tulivat suomalaisille tutuiksi viime talvelta, jolloin sähköpulaan varauduttiin toden teolla Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Käytännössä sähköpula voisi iskeä Suomeen kahden eri mekanismin kautta.

Ensimmäisessä skenaariossa Fingrid huomaisi, että kotimainen sähköntuotanto ei jostain syystä riittäisikään kattamaan kulutusta esimerkiksi kuuden, 12:n tai 18 tunnin aikajänteellä.

–  Tällöin Fingrid ilmoittaisi, että sähköpula on mahdollinen, Rauhala sanoo.

–  Ensin pyrittäisiin samaan kaikki mahdollinen tuotanto verkkoon. Lisäksi sähkönkulutusta yritettäisiin vähentää mahdollisimman paljon, jotta varsinainen sähköpula vältettäisiin.

Jos nämä toimet eivät riittäisi, Suomessa siirryttäisiin toteuttamaan kiertäviä sähkökatkoja.

–  Tällöin Fingrid ohjeistaisi jakeluverkkoyhtiöitä aloittamaan sähkökatkot. Katkoja jatkettaisiin niin pitkään, että tuotanto ja kulutus vastaavat jälleen toisiaan, Rauhala kertoo.

Toinen mekanismi, joka voisi johtaa sähköpulaan, olisi merkittävä häiriö jossakin sähkön tuontiyhteydessä tai voimalaitoksessa.

Riski olisi sitä suurempi, mitä tiukempi tehotilanne olisi jo valmiiksi ja mitä isompi voimalaitos menetettäisiin. Tämäntyyppinen tilanne on ollut esimerkiksi juuri perjantaina, kun sähkönkulutus on jyllännyt korkealla tasolla.

Häiriön sattuessa Fingrid valjastaisi ensi töikseen omat varavoimalaitoksensa käyttöön.

–  Jos iso tuontiyhteys tai voimalaitos irtoaisi verkosta, käynnistäisimme häiriövaravoimalaitoksiamme, jotta välittömässä tilanteessa sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapaino löytyisi, Rauhala selittää.

Varavoimalaitokset ovat kuitenkin olemassa nimenomaan äkillisiä ja merkittäviä verkosta irtoamisia varten. Tämän vuoksi niitä ei voisi pitää kovin pitkään päällä, vaan ne pitäisi vetää melko pian takaisin odottamaan seuraavaa mahdollista häiriötä.

–  Sen jälkeen katsottaisiin, onko Suomessa riittävästi muuta sähkön tuontia tai tuotantoa vastaamaan kulutusta, Rauhala sanoo.

–  Jos ei olisi, jouduttaisiin jälleen pyytämään verkkoyhtiöitä käynnistämään kiertävät sähkökatkot. Eli päädyttäisiin sähköpulatilanteeseen.

Tiedottamisvastuu sähköpulasta on jaettu Fingridin, TEMin ja sähkömarkkinatoimijoiden sekä jakeluverkkoyhtiöiden kesken. Kuluttajat saisivat tiedon kiertävistä sähkökatkoista jakeluverkkoyhtiöiltä.